5 tärkeää ravintolisää ihon hoitamiseksi

Monipuolinen ja terveellinen ravinto, liikunta ja riittävä uni ovat perusta ihon ja koko kehon hyvinvoinnille, mutta joskus ihon hyvinvoinnin tukeminen ravintolisällä on paikallaan. Moni kokee haasteelliseksi päästä aina 800g kasvistavoitteeseen, sekä liikkua ja nukkua riittävästi ja laadukkaasti.

Ravintolisällä ei voi korvata terveellistä ruokaa ja terveitä elintapoja, mutta laadukas ravintolisä voi olla avuksi ihonhoidossa etenkin silloin kun elämässä on kiireitä, stressiä ja kuormittavia jaksoja. On aivan normaalia, että aina ei välttämättä ehdi panostamaan huippuluokan elintapoihin.

Mitkä vitamiinit ja hivenaineet vaikuttavat eniten ihon kuntoon?

Ihon kuntoon vaikuttaa erityisesti C-vitamiini, joka osallistuu kollageenin muodostamiseen. Myös A-vitamiini, B2 eli riboflaviini, sekä B3-vitamiini eli niasiini ovat tärkeitä iholle, sillä ne huolehtivat ihosolujen kunnosta. B3-vitamiini auttaa vahvistamaan ihoa ulkoisia häiriötekijöitä ja kuivumista vastaan.

Biotiini on myös B-ryhmän vitamiini, joka edistää ihon lisäksi myös hiusten ja limakalvojen hyvinvointia. Hyaluronihappo on polysakkaridi, joka edistää ihon kimmoisuutta ja ehkäisee kuivuutta. Flunssan kestoa lyhentävästä vaikutuksesta monelle tuttu sinkki suojaa ihoa.

Kollageeni taas on ihon tärkein proteiini, jota keho tuottaa itse, kunnes noin 40-vuotiaana kehon oma kollageenintuotanto loppuu lähes kokonaan. Voit lukea lisää kollageenin hyödyistä tästä postauksesta.

1. C-vitamiini silottaa, kirkastaa ja tasoittaa

C-vitamiini eli askorbiinihappo tasoittaa ja kirkastaa ihon sävyä, auttaa himmentämään pigmenttiläiskiä ja edistää ihon omaa kollageenin tuotantoa. Kollageeni on siis ihon proteiini, joka vaikuttaa sen kimmoisuuteen. 40 ikävuoden jälkeen oma kollageenin tuotantomme lakkaa miltein kokonaan, jolloin ihon oheneminen ja veltostuminen kiihtyy.

C-vitamiinia saa etenkin marjoista ja hedelmistä, sekä monista vihanneksista, kuten paprikasta. Vesiliukoisena vitamiinina sitä tulisi saada päivittäin. Kaunis iho -ravintolisässä C:tä on 40mg.

2. Hyaluronihappo edistää ihon kimmoisuutta ja nuorekkuutta

Hyaluronihappo on polysakkaridi, joka pystyy sitomaan itseensä moninkertaisen määrän vettä. Nuoressa ihossa on luonnostaan runsaasti hyaluronihappoa, joka sitoo kosteutta itseensä, minkä vuoksi nuori iho on kiinteä ja kimmoisa.

Hyaluronihapon määrä ihossa vähenee vuosi vuodelta ikäännyttäessä. Yhdessä muiden tekijöiden kanssa tämä aiheuttaa omalta osaltaan ihon kuivumista ja rypistymistä. Hyaluronihappo auttaa pitämään ihon kosteustasapainon hyvällä tolalla, minkä vuoksi sitä kannattaa tankata ravintolisänä etenkin silloin, kun ikää on yli 40 vuotta.

Jopa puolet kehon hyaluronihappomäärästä löytyy ihosta ja loput muun muassa nivelistä ja lihaksista. Kaunis iho -valmiste sisältää 10mg hyaluronihappoa per kapseli.

3. Biotiini on hiusten, ihon ja limakalvojen pelastaja

Biotiini eli B7-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka on tunnettu sen ominaisuuksista parantaa hiusten, ihon ja limakalvojen kuntoa.

Biotiinin puute voi aiheuttaa muun muassa hiustenlähtöä ja kynsien halkeilua, sekä erilaisia iho-oireita, kuten ihottumaa. Koska biotiini on vesiliukoinen, sitä ei voi saada liikaa, sillä ylimääräinen biotiini poistuu elimistöstä virtsan mukana. Kaunis iho -tuotteessa biotiinia on 100 µg / kapseli.

4. Sinkki parantaa ja suojaa ihoa

Sinkki on hivenaine, joka edistää kudosten uusiutumista ja kasvua, sekä tukee vastustuskykyä. Ihon kannalta sinkki on hyödyllistä siksi, että se edistää haavojen paranemista, sekä auttaa pitämään ihon, hiukset ja kynnet terveinä. Sinkki on avuksi myös erilaisissa iho-ongelmissa.

C-vitamiinin ohella myös sinkki osallistuu kollageenin muodostukseen. Sinkin saannin olisi hyvä olla päivittäistä, sillä sinkki ei varastoidu elimistöön. Kaunis iho -ravintolisässä on 3,75 mg per kapseli.

5. Kollageeni on ihon tärkein proteiini

Kollageeni on proteiini, jota on erityisesti ihossa, luissa ja jänteissä, sekä elinten ympärillä. Tämä proteiini on tärkeä rakennusaine etenkin iholle. Ihon lisäksi se pitää myös nivelet, jänteet ja muut kudokset uusiutuvina.

Kollageenista puhutaan paljon siksi, että se edistää koko kehon kimmoisuutta, joustavuutta ja uusiutumista. 70 prosenttia ihon kuivapainosta on kollageenia. Koska kehon oma kollageenintuotanto loppuu noin 40-ikävuoden jälkeen, kollageenin saanti on helpoin turvata laadukkaalla ravintolisällä. Kaunis iho -valmisteessa kollageenia on 250 mg.

D-vitamiini – kaikki, mitä sinun pitäisi tietää

D-vitamiinin käyttö

D-vitamiinin jatkuva, päivittäinen käyttö on tasaisten D-vitamiinitasojen saavuttamisen kannalta suositeltavampaa kuin suuret annokset silloin tällöin tai harvakseltaan. Kesäkuukaudet (kesä-, heinä- ja elokuu) ovat poikkeus tästä, mikäli aurinko paistaa ja oleskellaan päivittäin ulkona kevyissä vaatteissa. Tässä tapauksessa D-vitamiinin käyttöä voi tauottaa joksikin aikaa.

D-vitamiinin hyödyt

D-vitamiinilla on tieteellisesti todettu olevan vaikutusta hyvin moneen elimistön toimintaan liittyvään reaktioon. Elimistön immuunijärjestelmän aktivoituminen on riippuvainen D-vitamiinista. Sillä on siten merkittävä rooli tulehduksen, erityisesti matala-asteisen tulehduksen vähentämisessä. Nykytiedon mukaan liiallinen matala-asteinen tulehdus on taustatekijänä lähes kaikissa sairauksissa. D-vitamiinin puute itsessään saattaa olla yhtenä syynä niin infektiokierteiden kuin useiden vakavien sairauksien taustalla. Riittävä D-vitamiini ehkäisee myös insuliiniresistenssiä ja metabolista oireyhtymää, johon liittyy mm. vyötärölihavuutta, kohonneita veren rasva-arvoja, korkeaa verenpainetta ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä.

D-vitamiini säätelee immuniteettia myös niin, että immuunireaktiot sammuvat kun “uhka”, esimerkiksi bakteeri tai virus, on saatu poistettua. Virheellisesti päälle jäävä immuunireaktio on hyvin haitallinen, sillä se altistaa autoimmuunisairauksille. Riittävä D-vitamiinin saanti on erittäin tärkeää silloin, jos sairastaa jotakin autoimmuunisairautta. Autoimmuunitaudeista kärsivillä D-vitamiinitasot ovatkin usein jopa terveille suunnattuun suositukseen nähden liian alhaiset, vaikka niiden tulisi olla terveitä henkilöitä korkeammat.

D-vitamiini säätelee solujen kasvua ja hormonitasapainoa (mukaan lukien kaikki kehon hormonit, ei ainoastaan sukupuolihormonit). Se osallistuu yli 300 geenin aktivaatioon. D-vitamiini on tärkeä lihasten normaalille toiminnalle ja se voi auttaa lisäämään lihasvoimaa. Vitamiinin puutoksella on yhteyttä hyvin moniin sairauksiin, mm. diabetekseen, syöpään, hermostollisiin rappeumasairauksiin (esim. muistisairaudet, MS-tauti), reumaattisiin sairauksiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja suositeltua pitoisuutta korkeampi veren D-vitamiinitaso voi tarjota lisää terveyshyötyjä. Riittävä D-vitamiinin saanti voi auttaa verenpaineen säilymisessä normaalialueella.

D-vitamiini voi vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Masentuneilla on usein havaittu matalahko veren D-vitamiinipitoisuus. Matala pitoisuus on yhdistetty myös muihin mielenterveyden ongelmiin ja sairauksiin, vaikka D-vitamiinista niiden hoitokeinona onkin ristiriitaista tutkimusnäyttöä.

D-vitamiinin haitat

D-vitamiinista on tärkeää valita D3-muotoinen valmiste. D2-vitamiini, jota on lisätty useisiin kasvipohjaisiin tuotteisiin ja jota myydään myös vegaanisena D-vitamiinilisänä ei toimi elimistössä samalla tavoin kuin D3, vaan voi itse asiassa estää tai häiritä D3-vitamiinin toimintaa. D3-vitamiinia on saatavana myös vegaanisena, joten kasviperäistä ruokavaliota noudattavallekin löytyy sopiva valmiste.

D-vitamiinin saantisuositus on Suomessa melko alhainen, ja useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sitä olisi hyvä nostaa. Hyvin suuret annokset pitkän aikaa voivat aiheuttaa myrkytystiloja, mutta myrkytysoireita on havaittu vasta noin 10 000 IU:n (250 mikrogramman) annoksilla. Tällä hetkellä aikuisen turvallisen saannin ylärajana jatkuvassa käytössä pidetään Suomessa 100 mikrogrammaa, ja myös hieman tätä suuremmat määrät (125 mikrogrammaa) näyttävät olevan turvallisia.

Erittäin suuri määrä D-vitamiinia voi johtaa luuston haurastumiseen, sillä D-vitamiini alkaa silloin irrottaa kalsiumia luustosta. Tätä ei kuitenkaan tapahdu normaaleilla tai suositelluilla annosmäärillä vaan vasta turvarajojen ylittyessä reilusti.

D-vitamiinin annostus

On arvioitu, että keskimäärin noin 40 – 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä kohottaa veren D-vitamiinipitoisuuden suositellulle minimitasolle 75 nmol/l. Koska vitamiinitason nousu on jossain määrin yksilöllistä, ja esimerkiksi imeytymisessä voi olla eroja (suoliston kunto), osa saattaa tarvita selkeästi suurempiakin annoksia.
Ylipainoisilla on havaittu lähes poikkeuksetta matalampi D-vitamiinipitoisuus, ja he tarvitsevat mahdollisesti normaalipainoisia suuremman annoksen D-vitamiinilisää. D-vitamiinin riittävällä saannilla on myös havaittu positiivisia vaikutuksia ylipainoon liittyvien liitännäissairauksien kuten diabeteksen, rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden ja kohonneen verenpaineen kannalta. Myös masennuksesta, osteoporoosista, autoimmuunitaudeista kuten atopiasta, allergioista, astmasta, MS-taudista ja reumasta kärsivät tarvitsevat useimmiten enemmän D-vitamiinia, jotta veren D-vitamiinipitoisuus kohoaa oireiden vähenemisen kannalta riittävälle tasolle (asiantuntijoiden mukaan yleensä vähintään 80, mieluummin 100 – 120 nmol/l).

D-vitamiinin saantisuositus

Suomessa aikuisväestön suositus on kesäaikaa lukuun ottamatta 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Poikkeuksena ovat raskaana olevat ja imettävät naiset, joiden kohdalla suositellaan ympärivuotista käyttöä. Koska suomalaisilta mitatut veren D-vitamiinipitoisuudet ovat olleet keskimäärin alle suositellun vähimmäispitoisuuden (75 nmol/l), tämä ei ilmeisesti ole suurimmalle osalle lainkaan riittävä annostus pimeässä Pohjolassa. Yli 75-vuotiaille suositus on korkeampi, 20 mikrogrammaa ympäri vuorokauden. Tutkimusten mukaan se on vähimmäismäärä, jonka on havaittu suojaavan osteoporoottisilta murtumilta, jos veren D-vitamiinipitoisuus yltää tasolle (80-)100-120 nmol/l (nousu riippuu monesta yksilöllisestä tekijästä).

Turvallisen saannin ylärajana pidetään tällä hetkellä 100 mikrogrammaa päivässä. Joissakin tapauksissa suurempikin annos (125 mikrogrammaa) voi kuitenkin olla tarpeen. Etenkin kroonisia sairauksia sairastavilla suuremmasta D-vitamiinin saannista voi olla hyötyä, ja veren D-vitamiinipitoisuuden tavoitearvo on heillä tervettä väestöä korkeampi.

D-vitamiinin sivuvaikutukset

D-vitamiini on kohtuullisen suurinakin annoksina (<125 mikrogrammaa) turvallinen. Hyvin suuret annokset D-vitamiinia (moninkertaisesti valmisteiden annosteluohjeisiin nähden) altistavat luuston haurastumiselle ja D-vitamiinimyrkytykselle, jonka oireita ovat mm. pahoinvointi ja ruokahaluttomuus. Nämä oireet ilmaantuvat vasta siinä vaiheessa, kun veren D-vitamiinipitoisuus ylittää suositellun moninkertaisesti.

D-vitamiini ravinnosta

Ravinnosta D-vitamiinia saa luonnollisessa muodossa merkittäviä määriä käytännössä vain kaloista. Joissakin metsäsienissä on kohtalaisesti D2-vitamiinia, mutta tämän muodon runsas saanti voi heikentää D3-vitamiinin toimintaa elimistössä. Lisättyä synteettistä D-vitamiinia on monissa tuotteissa, kuten maidoissa, piimässä, jogurteissa, kasvimaitojuomissa ja kasviperäisissä jogurteissa sekä rasvalevitteissä.

D-vitamiinin lähteet

D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon seurauksena. Kesällä 20 min oleilu keskipäivän auringossa täyttää varastot tehokkaasti. Jos kesä on aurinkoinen ja lämmin ja ulkoilet päivittäin, kannattaa kesäaikaan tauottaa D-vitamiinivalmisteen käyttöä. Luontaisesti D-vitamiinia sisältävät etenkin kotimaiset järvikalat, kuten siika, silakka, ahven ja muikku. Myös lohi sisältää melko hyvin D-vitamiinia. Muita D-vitamiinin lähteitä ovat vitaminoidut maitovalmisteet, lähinnä maidot, piimät ja useat jogurtit. Luomutuotteita sen sijaan ei, rasvatonta luomumaitoa lukuun ottamatta, D-vitaminoida. Useisiin leivänpäällysrasvoihin on lisätty D-vitamiinia. Lisäksi sitä saadaan kalanmaksaöljystä ja D-vitamiinia sisältävistä monivitamiinivalmisteista.

D-vitamiinin puutosoireet

D-vitamiinin puutos ja siitä mahdollisesti (osittain) johtuvien sairauksien yleisyys kasvaa sitä mukaa, mitä kauemmaksi päiväntasaajalta mennään. Suomalaisilla on keskimäärin lievää D-vitamiinin puutosta, sillä veren pitoisuus jää alle suositellun.

Vakavan D-vitamiinipuutoksen oireena on luun mineralisaation häiriintyminen, lapsilla riisitauti ja aikuisilla osteomalasia, johon liittyy luukipua, murtumia ja kävelyvaikeuksia. Lievempi puutos sen sijaan on melko yleinen kaikenikäisillä, ja voi osaltaan edesauttaa erilaisten pitkäaikaissairauksien kehittymistä. Luuston mineralisaation heikkenemistä on tosin havaittu jo lievässä, viitearvojen sisällä olevassa D-vitamiinipitoisuuden alenemassa, kun taso on laskenut alle 75 nmol/l. D-vitamiinitasojen alhaisuus kasvattaa riskiä matala-asteisen tulehduksen lisääntymiseen ja erilaisten kroonisten sairauksien puhkeamiseen.

Ikääntyneillä puutos syntyy herkimmin, sillä D-vitamiinin synteesi iholla heikkenee ja ikäihmiset oleskelevat keskimäärin vähemmän auringossa. Myös D-vitamiinin imeytyminen suolistosta voi heikentyä, kun ikää kertyy enemmän. Toisaalta erilaiset sairaudet saattavat nostaa tarvetta tai heikentää imeytymistä.

D-vitamiinin kohdalla ongelmana on, että sen nousu on jossain määrin yksilöllistä. Toisilla sama annos nostaa veren D-vitamiinipitoisuutta huomattavasti enemmän kuin toisilla. Siksi omat D-vitamiinitasot olisi hyvä mittauttaa laboratoriossa, jos käyttää suurempia annoksia (50 – 100+ mikrog/vrk) tai harkitsee niiden käyttöä. (Huom! Jotkin laboratoriot käyttävät erilaisia mittausmenetelmiä, siksi kannattaa käydä samassa laboratoriossa myös jatkossa, jos tasoja haluaa seurailla.)
D-vitamiinilla on merkitystä kalsiumaineenvaihdunnan kannalta. Kalsiumista imeytyy tavallisesti vain noin 10 %.

Runsaampi D-vitamiinin saanti tehostaa kalsiumin imeytymistä suolistosta ja edistää yhdessä riittävän K2-vitamiinin saannin kanssa luuston lujittumista. Riittämätön D-vitamiinin saanti voi siten johtaa herkemmin luuston haurastumiseen. D-vitamiinin puutos on ongelmallinen myös lihaksille ja voi aiheuttaa lihastautien (kuten proksimaalisen myopatian) ilmenemistä.

D-vitamiiniarvo

Laboratoriossa D-vitamiinista mitataan seerumin 25(OH)D-vitamiinipitoisuus, joka on D-vitamiinin varastomuoto. Se kuitenkin muunnetaan munuaisissa 1,25-hydroksi-muotoon. Tämä kalsitrioli-muoto on D-vitamiinin aktiivisin muoto. Viitearvon alaraja on Suomessa 50 nmol/l, mutta terveyden kannalta se ei ole optimaalinen eikä riittävä. Tavoitearvona pidetäänkin nykyisin kaikilla vähintään 75 nmol/l, ja usein suositellaan tätä korkeampaa tasoa. Etenkin autoimmuunisairauksissa ja osteoporoosissa veren D-vitamiinipitoisuuden tulisi olla selkeästi suurempi, noin (80-)100 – 120 nmol/l.

Valmisteiden ja ruokatuotteiden D-vitamiinipitoisuus on usein ilmaistu mikrogrammoina, eli yksi kapseli voi sisältää esimerkiksi 20 mikrogrammaa D-vitamiinia. Joissakin valmisteissa, erityisesti D-vitamiinisuihkeissa, pitoisuus saatetaan ilmoittaa kansainvälisenä yksiköllä, joka on IU (tai KY = kansainvälinen yksikkö). Suurta IU-arvoa ei kannata säikähtää, sillä se ei on suinkaan ole sama asia kuin mikrogramma vaan 40-kertainen. Esimerkiksi 400 IU vastaa 10 mikrogrammaa ja 2000 IU taas 50 mikrogrammaa D-vitamiinia.

D-vitamiinin yliannostus

Myrkytysoireita on havaittu vasta hyvin suurilla, täysin normaalista poikkeavilla annoksilla, kun veren D-vitamiinipitoisuus on noussut moninkertaiseksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mukaan myrkyllisyyden raja on 375 nmol/l. Tyypillisiä myrkytysoireita ovat ruokahaluttomuus, laihtuminen, yleinen heikkous, sekavuus, oksentelu ja nestevajaus. Myrkytystapauksissa veren pitoisuudet ovat olleet moninkertaiset normaaliin tai suositeltuun verrattuna. Jatkuvasti etelän auringossa oleskelevilla pelkkä auringon säteily voi nostaa veren D-vitamiinipitoisuuden tasolle 150 – 200 nmol/l, eikä sen ole todettu olevan millään tavalla haitallista.

Suomessa turvallisen saannin ylärajaksi on määritelty 100 mikrogrammaa päivässä. Jos näin suuria annoksia käyttää pidemmän aikaa, on hyvä käydä välillä mittauttamassa D-vitamiinitasonsa, sillä se, millaisella annoksella eri henkilöiden D-vitamiinipitoisuus nousee tietylle tasolle, on jossain määrin yksilöllistä. Tosin nykytiedon mukaan myös jonkin verran suuremmat annokset, esimerkiksi 125 mikrogrammaa, on turvallinen ja joskus tarpeellinenkin, jotta veren vitamiinipitoisuus saadaan nousemaan tavoiteltavalle tasolle.

D-vitamiini & hampaat

D-vitamiini on luuston ohella tärkeä myös hampaiden kunnon ja lujuuden kannalta.

D-vitamiini & immuniteetti / D-vitamiini & vastustuskyky

D-vitamiini on immuniteetin normaalin toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeä. Se aktivoi immuunijärjestelmää, jolloin elimistölle vieras tai haitallinen tekijä saadaan poistettua tai tuhottua. Toisaalta D-vitamiinia tarvitaan myös sammuttamaan immuunireaktio siinä vaiheessa, kun vaara on torjuttu. Tarkoituksenmukaisesti syntynyt mutta liian pitkäksi aikaa päälle jäänyt immuunireaktio voi johtaa siihen, että puolustusjärjestelmä hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan. Tämän seurauksena voi puhjeta erilaisia autoimmuunisairauksia, kuten reumaa, allergiaa, atopiaa, astmaa ja kroonisia tulehdussairauksia.

D-vitamiinin riittävä saanti suojaa yhdessä ravitsevan ja monipuolisen ruokavalion ja riittävän unen ja liikunnan kanssa mm. infektioilta. Elimistön vastustuskyky paranee, sillä D-vitamiini aktivoi ja säätelee immuunijärjestelmää.

D-vitamiini & luusto

D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä suolistosta. Koska kalsium imeytyy muuten melko heikosti, riittävällä D-vitamiinin saannilla on tärkeä merkitys luuston terveyden kannalta. Tosin tähän tarvitaan myös tarpeeksi K2-vitamiinia, jotta imeytynyt kalsium ohjautuisi luun mineralisaatioon ja pois verenkierrosta.

Kun hoidat ihoa, hoidat myös kehoa

Kiinnostaako anti-age ja ihon ikävaurioiden korjaaminen?

Anti-age on paljon esillä, sillä markkinoilla on anti-age -seerumeita, -voiteita, -ampulleja ja muita kosmeettisia tuotteita. Anti-age-tuotteiden tarkoitus on saada iho toimimaan kuten se toimi nuorempana, sekä suojata ihoa ennenaikaisesti vanhentavilta tekijöiltä.

Ei ihme, että monelle naiselle anti-agesta tulee siis ensimmäisenä mieleen ryppyjen siloittaminen ja ikääntymisen merkkien häivyttäminen erilaisten voiteiden avulla. Entä jos ihonhoidossa ei olisikaan kyse vain ulkonäöstä, vaan ihoa hoitamalla hoitaisit myös kokonaisvaltaisesti kehoasi?

Syö itsellesi kaunis iho ja elinvoimaisempi keho

Kaikille naisille ihon nuorekas ulkonäkö ei kuitenkaan ole prioriteetti numero yksi, vaan mielipide on, että rutut ja juonteet saavat näkyä. 40 vuotta täyttäneen ei tarvitsekaan näyttää 20-vuotiaalta. Ja näinhän se on! Kaikki me ikäännymme ja sitä ei voi kukaan estää.

Ikääntyvä ihoa voi kuitenkin kuivua, saada herkemmin mustelmia ja kärsiä esimerkiksi couperosasta. Ikääntymisen merkit voivat siis aivan konkreettisesti tuntua niin ikäviltä, että niihin kaipaa apua. Esimerkiksi kuiva iho voi kutista, pölistä ja jopa halkeilla.

Ravinto vaikuttaa oleellisesti ihon kuntoon ja kosteustasapainoon. Jotta iho voisi mahdollisimman hyvin, anti-age voiteiden käytön sijaan tai niiden lisäksi kannattaa miettiä, kuinka ikääntyvää ihoa niin kasvoilla kuin vartalolla voisi hoitaa sisäisesti.

Ihon ravitseminen sisäisesti hoituu ensisijaisesti oikeanlaisella ravinnolla. Monipuolinen, terveellinen, runsaasti kasviksia ja riittävästi pehmeitä rasvahappoja sekä proteiinia sisältävä ravinto auttaa ylläpitämään ihon hyvää kuntoa ja ehkäisemään iho-ongelmia. Kasviksia tulisi saada mielellään vähintään 800g päivässä ja hyviä rasvoja tulisi nauttia monipuolisesti eri lähteistä.

Aina ei kuitenkaan välttämättä ehdi tai pysty syömään optimaalisen terveellisesti, jolloin ihon ja koko kehon hyvinvointia tukeva ravintolisä voi olla hyödyksi. Jotkin iholle tärkeät ravinteet, kuten kollageeni, voivat myös olla haastavia saada ravinnosta.

Miksi ihon hoitaminen ravintolisällä ei ole pelkästään ikääntymistä vastaan taistelua, vaan ihon ja kehon hyvinvoinnista huolehtimista?

Ikääntymisen merkit näkyvät kaikista konkreettisimmin ulkoisista merkeistä ja erityisesti kasvoista, sekä kaulasta. Helposti ei tule ajatelleeksi, että esimerkiksi kasvojen ihon vanhetessa ja rypistyessä kaikki muutkin kehon kudokset vanhenevat. Kasvojen ikääntyessä myös esimerkiksi verisuonet ja sisäelimet vanhenevat, vaikka sitä ei silmällä näekään.

Ihon hoitaminen sen hyvinvointia tukevalla ravinnolla ja sopivalla ravintolisällä ei siis ole pelkästään ikääntymistä vastaan taistelua. Etenkin kollageenin saannista huolehtiminen ei ole vain ulkonäöstä huolehtimista, sillä kollageeni on proteiini, jota on ihon lisäksi muun muassa luissa ja jänteissä, sekä elinten ympärillä.

Pidä huolta ihosta, sillä se on suurin elin

Ikääntyessä on erityisen tärkeää antaa iholle ne tarpeelliset ravinteet, joita se kaipaa. Se on tärkeä osa kokonaisvaltaista kehon hyvinvointia, sillä iho on ihmisen suurin elin. Iho suojaa meitä ulkoapäin tulevilta tekijöiltä, sekä auringon UV-säteilyltä. Iho pitää yllä kehon lämpötilaa ja muodostaa elintärkeää D-vitamiinia.

Iho pitää myös kudokset koossa, sekä suojaa ja peittää. Ihossa olevien hermopäätteiden avulla aistitaan lämpötilojen lisäksi esimerkiksi kipua. Iho on myös osa elimistön puolustusjärjestelmää. Ehjän pintakerroksen avulla se suojaa elimistöä ulkoisia ärsykkeitä, kuten erilaisia mikrobeja ja kemikaaleja vastaan.

Ikääntyvä iho ohenee ja sen toiminta muuttuu niin, että hiertymiä ja pinnallisia haavoja syntyy helpommin. Ihon oheneminen heikentää D-vitamiinin valmistumista eli D-vitamiinisynteesiä. Kuten todettua, myös ihon kyky tuottaa kollageenia loppuu noin 40 ikävuoden jälkeen.

Hoitamalla ja ennaltaehkäisemällä ihon ikävaurioita hoidat siis myös koko kehoa.

Tee nämä kolme asiaa ihosi ja kehosi hyvinvoinnin parhaaksi:

1. Syö monipuolisesti ja värikkäästi

Ihon ja kehon ravitseminen lähtee sisältä. Pyri syömään jokaisella aterialla kasviksia tai marjoja, niin 800 gramman kasvistavoite ei tunnu ollenkaan mahdottomalta. Muista myös riittävä proteiininsaanti!

2. Huolehdi hyvien rasvahappojen saannista

Älä pelkää käyttää rasvaa, mutta suosi pehmeitä rasvoja. Nauti monipuolisesti erilaisia hyviä rasvahappoja, kuten esimerkiksi tummassa lasipullossa olevia kylmäpuristettuja öljyjä, siemeniä, pähkinöitä, avokadoa ja rasvaisia kaloja.

3. Tue ihon ja kehon hyvinvointia laadukkaalla ravintolisällä

Ravintolisä voi olla paikallaan, jos aina ei ehdi syödä terveellisesti, stressi vie joskus unet ja liikunta jää toisinaan vähemmälle. Kaikkia ihon kaipaamia ravinteita ei myöskään saa ruoasta. Esimerkiksi kollageenia on haastava saada ravinnosta, sillä sitä on luissa, nahassa ja ruodoissa, jotka eivät perinteisesti kuulu ruokakulttuuriimme.

Varmista ihon ja kehon tarvitsemien ravinteiden saanti laadukkaalla ravintolisällä, joka sisältää vähintään hyaluronihappoa ja kollageenia. Sen lisäksi, että tämä duo yhdessä C-vitamiinin kanssa vähentää juonteita ja lisää ihon kimmoisuutta, kollageeni ja hyaluronihappo yhdessä voitelevat myös rustoa, mikä auttaa ehkäisemään erilaisia nivelkipuja ja -tulehduksia.

Kollageeni ihonhoidossa

Oletko miettinyt, miten kollageeni auttaa ihonhoidossa ja mitä se oikeastaan on? Kollageeni on ainakin nimenä monille tuttu, sillä sitä löytyy nykyään monista ravintolisistä, juomista, energiapatukoista ja jopa suklaasta. Ei kuitenkaan ole aivan samantekevää, missä muodossa kollageenia syö.

Kollageenilla on tärkeä rooli etenkin yli 40-vuotiaan naisen ihonhoidossa, sillä noin 40-vuotiaana elimistön oma kollageenintuotanto loppuu lähes kokonaan. Kun elimistö ei tuota enää kollageenia, iho alkaa rypistyä ja veltostua niin kasvoilla kuin koko vartalossa.

Kollageenin saannin turvaaminen on hyödyllistä, mikäli haluaa huolehtia ihon hyvinvoinnista ja helpottaa ihon kuivuutta.

Mitä kollageeni on?

Kuten tässä postauksessa kerroimme, kollageeni on proteiini, jota on erityisesti ihossa, luissa ja jänteissä, sekä elinten ympärillä. Tämä proteiini on tärkeä rakennusaine etenkin iholle.

Kollageeni vaikuttaa erityisesti ihon kykyyn sitoa kosteutta, sekä ihon joustavuuteen ja ryppyihin. Se on tärkeää myös hiusten ja kynsien hyvinvoinnille. Hydrolysoitu, eli peptideiksi (“pieneksi proteiiniksi”) pilkottu kollageeni on paras vaihtoehto, jotta kollageeniravintolisästä voi olla hyötyä elimistölle. (Kaunis iho -valmisteessa on hydrolysoitua kollageenia)

Kollageenia saa myös ravinnosta, mutta parhaita lähteitä ovat luut, nahat ja kalanruodot, jotka tulisi keittää liemeksi, jotta niiden sisältämän kollageenin voisi hyödyntää. Tämän vaivan vuoksi ravintolisä on helpoin keino turvata kollageenin saanti.

Mitä iholle tapahtuu kun kollageenintuotanto lakkaa?

Mitä ihossa tarkalleen ottaen tapahtuu, kun kollageenin tuotanto lakkaa lähes kokonaan 40 ikävuoden tultua mittariin? Iho veltostuu ja rypistyy ja siihen voi syntyä pigmenttiläiskiä, etenkin jos auringon UV-säteilyltä ei ole ihan aina muistanut suojautua. Ihon taipumus couperosaan voi voimistua. Ikääntymisen myötä myös ihon oma hyaluronihappo vähenee.

Ulkonäöllisten seikkojen lisäksi iho voi reagoida kollageenin puutteeseen muuttumalla aiempaa mustelmaherkäksi. Myös haavat voivat parantua aiempaa hitaammin, sillä iho ei uusiudu yhtä nopeasti kuin ennen.

Mitä ottaa huomioon kollageenivalmistetta valitessa?

Ravintolisänä otettavassa kollageenissa kannattaa huomioida tuotteen C-vitamiinipitoisuus, sillä kollageenia ei synny ilman C-vitamiinia. Ravintolisistä saatava kollageeni ei suoraan lisää kollageenin määrää ihossa, mutta edistää kollageenin luontaista tuotantoa ja kosteuttaa ihoa. (Kaunis iho -ravintolisässä C:tä on 40mg/kapseli)

C-vitamiinin saantisuositus on 75 milligrammaa päivässä, mutta ihon hyvinvoinnin kannalta C-vitamiinia voi nauttia huoletta enemmän, sillä se on vesiliukoinen vitamiini. Vesiliukoisuuden vuoksi C:tä tulisi saada runsaasti päivittäin. Ravintolisillä ei tulisi yrittää korvata terveellistä ravintoa, joten kasviksia kannattaa aina pyrkiä syömään vähintään puoli kiloa päivässä ja mielellään yli 800g.

Ihon kannalta voidaan sanoa, että kollageenin muodostaminen on yksi C-vitamiinin tärkeimmistä tehtävistä. C-vitamiini on luonnollinen antioksidantti, joka ehkäisee ihon kuivumista ja uudistumista. Kollageenivalmistetta valitessa kannattaa siis varmistaa tuotteen C-vitamiinipitoisuus, sekä kollageenin hydrolysoitu eli pilkottu muoto.

Onko kollageenista oikeasti hyötyä?

Kollageeni auttaa siis lisäämään ihon kimmoisuutta, madaltaa juonteita ja ryppyjä ja ennaltaehkäisee niiden syntymistä. C-vitamiini edistää kollageenin muodostumista ihon normaalia toimintaa varten. Kollageenin suotuisat vaikutukset eivät rajoitu vain ihoon, vaan se tukee myös muun muassa nivelten, luuston ja sisäelinten hyvinvointia.

 

 

Etkö syö D-vitamiinia? Lue, miksi kannattaisi aloittaa heti

D-vitamiinin päivittäinen käyttö on suositeltavaa Suomen leveysasteilla, sillä emme saa sitä riittävästi auringosta. Kesäkuukaudet ovat poikkeus tästä, mikäli aurinko paistaa ja oleskelet päivittäin ulkona kevyissä vaatteissa; kuitenkin alkusyksystä alkukesään asti olisi suositeltavaa syödä D-vitamiinia purkista, sillä kesäloma tai yksi viikko etelässä talven aikana ei riitä.

D-vitamiinilla on tieteellisesti todettu olevan vaikutusta moneen elimistön toimintaan liittyvään reaktioon, joten kyse ei ole mistään pienestä asiasta.

Jos et vielä syö D-vitamiinia säännöllisesti, lue tästä, miksi kannattaisi aloittaa nyt:

1. D-vitamiini säätelee elimistön immuunijärjestelmää eli on välttämätön sen normaalille toiminnalle.

Immuniteetin vajaasta toiminnasta seurauksena voi olla infektioita ja syöpiä, liiallisesta toiminnasta taas allergioita ja autoimmuunisairauksia. Siksi on erityisen tärkeää, että immuunijärjestelmä toimii optimaalisella tavalla.

2. Riittävä D-vitamiinin saanti ehkäisee autoimmuunisairauksien syntyä.

Monilla niitä sairastavilla on matala veren D-vitamiinipitoisuus. Jos sairastat autoimmuunisairautta, olisi erityisen tärkeää huolehtia riittävästä D-vitamiininsaannista.

3. D-vitamiini vaikuttaa hormonitasapainoon.

Elimistön kaikki hormonit – kuten kortisoli, insuliini, kilpirauhashormonit ja sukupuolihormonit – toimivat kiinteässä yhteydessä toisiinsa ja ongelmat jossakin niistä johtavat pidemmällä aikavälillä epätasapainoon myös muissa hormoneissa.

4. D-vitamiini voi vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin.

Masentuneilla on usein havaittu matalahko veren D-vitamiinipitoisuus. Matala pitoisuus on yhdistetty myös muihin mielenterveyden ongelmiin ja sairauksiin, vaikka D-vitamiinista niiden hoitokeinona onkin ristiriitaista tutkimusnäyttöä.

Ikääntyvän ihon hoito

Mikä on tärkeintä ikääntyvän ihon hoidossa? Vaikka me kaikki ikäännymme, ikääntyvästä ihosta puhutaan yleensä silloin, kun 40 ikävuoden rajapyykki on ohitettu. Iho alkaa kuivua ja veltostua ja rypyt alkavat syventyä kiihtyvällä tahdilla.

Viimeistään nelikymppisenä on hyvä alkaa kiinnittää ihonhoitoon erityistä huomiota, sillä 40-vuotiaana ihon kyky tuottaa kasvot nuorekkaana pitävää kollageenia loppuu miltein kokonaan. Kollageenin väheneminen heikentää ihon uusiutumiskykyä ja myös ulkoiset tekijät vaikuttavat entistä voimakkaammin ihon kuntoon ja hyvinvointiin.

Alkoholin käyttö, unenpuute, liiallinen auringon ultraviolettisäteily, sekä huono ravinto ja tupakanpoltto vaikuttavat negatiivisesti ihon kuntoon ja nopeuttavat ikävaurioiden syntymistä.

Kuinka siis ylläpitää ja parantaa ihon kuntoa, sekä ehkäistä ihon ikävaurioita?

Ravitse sisältä ja ulkoa

Kalleinkaan kasvovoide ei juuri auta, jos ravitsemus on pielessä. Monipuolinen ja värikäs ravinto auttaa ylläpitämään ihon hyvää kuntoa ja ehkäisemään iho-ongelmia. Iho pitää erityisesti kylmäpuristetuista öljyistä, siemenistä, manteleista ja mahdollisimman monipuolisesta kattauksesta kasviksia. Voit lukea täältä
ravitsemusterapeutin vinkit ihon hyvinvointia tukevaan ruokailuun.

A-, C- ja E-vitamiini ovat erityisen tärkeitä iholle. C-vitamiini on vesiliukoista ja sitä tulisi saada päivittäin. Mustaherukkaakin parempi C-vitamiinin lähde on paprika. Edullinen, mutta loistava A-vitamiinin lähde taas on porkkana. E-vitamiini on antioksidantti, joka edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä. E-vitamiinia saa muun muassa manteleista, siemenistä ja täysjyväviljasta.

Tiesitkö, että iho tarvitsee myös tarpeeksi proteiinia tuottaakseen kollageenia? Riittävästä proteiininsaannista huolehtiminen ei ole siis vain himoliikkujien juttu!

Kalliitkaan voiteet eivät juuri auta, jos ravitsemus on pielessä.

Kosteuta

Koska ikääntyvä iho kuivuu, kosteuttamiseen harvemmin riittää enää pelkkä perusvoide. Avuksi kannattaa ottaa kosteuttavat kasvovedet, seerumit, voiteet ja öljyt. Huomaathan, että kasvoveden kosteuttavasta vaikutuksesta hyötyy vain, mikäli sen taputtelee hellästi iholle vanulapulla pyyhkimisen sijaan.

Kasvovettä voi kerrostaa useamman kerroksen erityisesti iltaisin, kun on enemmän aikaa ihonhoitoon. Kasvovesikerrosten jälkeen kannattaa lisätä kosteuttava seerumi ja lukita kostes ihoon levittämällä viimeiseksi kasvovoide tai -öljy. Kasvoveden ainesosalista kannattaa tarkistaa ja välttää kuivattavia alkoholipitoisia tuotteita.

Puhdista hellävaroen

Myös kasvojen puhdistuksessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millaiseen purkkiin tarttuu. Puhdistusgeelejä kannattaa välttää, sillä geelimäiset tuotteet kuivattavat ihoa. Voidemainen koostumus on hellävaraisempi. Purkin kyljestä kannattaa tarkistaa, ettei puhdistustuote sisällä kuivattavia ainesosia, kuten salisyylihappoa tai SLES:ää eli natriumlauryylisulfaattia.

Kasvot on hyvä pestä haalealla vedellä, sillä liian lämmin vesi poistaa iholta luonnollisia öljyjä. Ihoa ei siis ole tarkoitus puhdistaa narskuvan puhtaaksi, sillä liian pesevä tuote yhdistettynä kuumaan veteen vie pois ihon tärkeää suojakerrosta.

Hellävaraista puhdistusta ja kosteutusta ei voi korostaa liikaa, sillä riittävä kosteutus on yksi tehokkaimmista keinoista häivyttää ikääntymisen merkkejä.

Tankkaa hyaluronihappoa

Yksi tärkeimmistä tekijöistä ihokudoksen ohenemisessa ja rypistymisessä on elimistön oman hyaluronihapon väheneminen. Hyaluronihappo on ikääntyvälle iholle on erinomainen kosteuspommi. Hyaluronihappo sitoo itseensä moninkertaisen määrän vettä. Kunnon annos kosteutta ikään kuin pullistaa ihoa (englanniksi “plumped skin”), mikä häivyttää juonteita ja ryppyjä.

Hyaluronihappoa on ihossa luonnostaan, mutta sen määrä vähenee sitä mukaa kun ikää tulee lisää. Tämä aiheuttaa ihon kuivumista ja veltostumista.

Muista kollageeni

Kollageeni on proteiini, jota on erityisesti ihossa, luissa ja jänteissä, sekä elinten ympärillä. Kollageeni edistää koko kehon kimmoisuutta, joustavuutta ja uusiutumista. 70 prosenttia ihon kuivapainosta on kollageenia.

Noin 25 ikävuoden jälkeen elimistön oma kollageenituotanto hidastuu ja noin 40-vuotiaana se loppuu miltein kokonaan. Tämän seurauksena iho muuttuu kuivemmaksi ja ryppyisemmäksi, hiukset ohenevat ja nivelsiteet menettävät notkeuttaan.

Kollageenin määrää ihossa ja koko kehossa voi onneksi lisätä syömällä sitä. Helpoin keino saada kollageenia on sitä sisältävä ravintolisä, sillä ravinnosta kollageenia saa parhaiten luista, nahoista ja kalanruodoista, joiden hyödyntäminen edellyttää niiden keittämistä liemeksi.

5 syytä syödä kollageenia

Mitä paljon puhuttu kollageeni itse asiassa on? Kollageeni on proteiini, jota on erityisesti ihossa, luissa ja jänteissä, sekä elinten ympärillä. Tämä proteiini on tärkeä rakennusaine etenkin iholle. Ihon lisäksi se pitää myös nivelet, jänteet ja muut kudokset uusiutuvina.

Kollageenista puhutaan paljon siksi, että edistää koko kehon kimmoisuutta, joustavuutta ja uusiutumista. 70 prosenttia ihon kuivapainosta on kollageenia.

Noin 25 ikävuoden jälkeen elimistön oma kollageenituotanto hidastuu ja noin 40-vuotiaana se loppuu miltein kokonaan. Tämän seurauksena iho muuttuu kuivemmaksi ja ryppyisemmäksi, hiukset ohenevat ja nivelsiteet menettävät notkeuttaan.

Kollageenin määrää ihossa ja koko kehossa voi onneksi lisätä yksinkertaisesti niin, että syö sitä. Lue eteenpäin ja tiedät, miksi kollageenin syöminen kannattaa!

1. Kollageeni lisää ihon nuorekkuutta

Kollageeni on siis ihon tärkeä rakennusaine. Se tehoaa hyvin sisäisesti nautittuna, eli ruokana tai ravintolisinä. Syödyn kollageenin hyödyt pätevät kasvojen ihon lisäksi tietenkin myös muuhun ihoon, esimerkiksi kaulaan, käsivarsiin ja reisiin. Kollageeni voi vähentää myös selluliittia.

Kollageenituotannon loppumista nopeuttavat C-vitamiinin puute, tupakointi, sokerin syöminen, sekä auringon UV-säteily. Kollageenia täytyy saada säännöllisesti, jotta sen hyödyt alkavat näkyä.


2. Kollageeni edistää nivelten hyvinvointia

Kollageeni vaikuttaa ihon lisäksi myös nivelten hyvinvointiin. Kollageeni on yhtä lailla tärkeä proteiini myös nivelille ja sen väheneminen aiheuttaa nivelten joustamattomuutta. Kollageenin syöminen on siis tärkeää niin ihosta kuin kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä kiinnostuneille ihmisille.

Kollageenia on olemassa useita eri tyyppejä, joista tärkeimmät ovat tyypin 1, 2 ja 3 kollageeni. Tyypin 1 kollageenia on muun muassa ihossa, jänteissä, luissa ja sisäelimissä. Tyypin 2 kollageeni on taas nivelruston tärkein proteiini. Kolmannen tyypin kollageeni esiintyy yhdessä ykköstyypin kollageenin kanssa muun muassa sisäelimissä.
Tämä kakkostyypin kollageeni koostaa noin puolet ruston proteiinista, minkä vuoksi kollageenin väheneminen kehossa heikentää myös rustoa. Tämä aiheuttaa nivelten paukkumista ja rutinaa. Kollageeni ja hyaluronihappo yhdessä voitelevat rustoa, mikä auttaa ehkäisemään erilaisia nivelkipuja ja -tulehduksia.

Kollageenituotannon ylläpitäminen ruokavaliolla tai ravintolisillä voi siis auttaa ennaltaehkäisemään erilaisia nivelvaivoja. On tärkeää muistaa syödä myös riittävästi C-vitamiinia, sillä se säätelee kollageenin muodostumista. (C mukana myös Kaunis iho -ravintolisässä)

3. Hiukset ja kynnet hyötyvät kollageenista

Myös hiukset ja kynnet rakentuvat osittain kollageenista. Kollageenin määrän väheneminen vaikuttaa hiusten paksuuteen ja kiiltoon, sekä kynsien vahvuuteen. Myös hiusten kasvunopeus hidastuu. Kollageenia syömällä edistät samalla siis myös hiusten ja kynsien hyvinvointia.


4. Kollageeni on hyödyksi myös luustolle ja sisäelimille

Ikääntymisen merkit näkyvät konkreettisimmin ulkoisista merkeistä. Harva ajattelee, että esimerkiksi ihon vanhetessa ja rypistyessä kaikki muutkin kudokset vanhenevat. Myös esimerkiksi luut, verisuonet ja sisäelimet vanhenevat, vaikka sitä ei silmällä näekään. Kollageenin saannista huolehtiminen ei siis ole vain ulkonäöstä huolehtimista.

5. Kollageenia on haastava saada ruuasta

Jos kollageenia haluaa saada ruoasta, parhaita lähteitä ovat luut, nahat ja kalanruodot – siis sellaiset osat, jotka tulisi keittää liemeksi kollageenin hyödyntämiseksi. Moni kokee liemien keittelyn hieman hankalaksi ja nämä osat menevätkin usein biojätteeseen.

Ravintolisä on helpoin keino saada kollageenia. Valittavana on eläin- tai kalaperäinen kollageeni; kasviperäistä kollageenia ei ole olemassa. Eläinkollageeni valmistetaan useimmiten naudan nahasta, kun taas kalakollageeni eristetään kalan ihosta, tukikudoksesta ja suomuista.

Ravintolisien kollageeni on yleensä hydrolysoitu, joka tarkoittaa sen pilkkomista valmiiksi peptideiksi, eli “pieneksi proteiiniksi”. Pilkottu rakenne on tärkeää, jotta kollageeniravintolisästä voi olla hyötyä elimistölle.

Näin ravitsemusterapeutti hoitaa ihoaan – lue vinkit

Tässä blogisarjassa ravitsemusterapeutti (TtM) kirjoittaa erilaisista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista ja siitä, miten hän omalla kohdallaan niistä huolehtii. 

Kukapa ei haluaisi hehkuvaa ja kuulasta ihoa? Ihon hyvinvointi ei ole sattumien summaa, vaikka silloin tällöin ilmaantuvia ongelmia ei aina voikaan välttää. Tässä tekstissä kerron, minkä asioiden olen itse havainnut edistävän ihoni elinvoimaisuutta, minkä taas heikentävän sitä.

Maitovalmisteita maltilla

Itse syön gluteenittomasti (olen syönyt jo yli 6 vuoden ajan), koska voin siten paremmin. En kuitenkaan tiedä, vaikuttaako gluteeni ihoni kuntoon vai ei, en ole testannut. Joillakuilla se vaikuttaa, toisilla ei, kyse on yksilöllisestä sietokyvystä. Sen sijaan maitovalmisteiden osalta käyn jatkuvaa kädenvääntöä, nimenomaan ihon kannalta.

Käytin muutamia vuosia takaperin maitovalmisteita hyvin runsaasti, mikä johti yliherkistymiseen. Pahimmillaan oireina oli välitön pistely nielussa yhden rahkalusikallisen jälkeen. Nykyisin siedän kuitenkin ongelmitta heraproteiinijauhetta (jota kuluu paljon, sillä rakastan kuohkeita lusikoitavia smoothieita ja kermaisia pikajäätelöitä) ja kohtuudella kovia juustoja.

Siinä onkin vinkki sinulle, joka koet ihon kuntosi huononevan maitotuotteista: kokeile pieniä määriä heraa, sillä se on vähemmän herkistävä kuin maidon toinen proteiini, kaseiini. Samoin kypsytetyt juustot sopivat useimmille paremmin. Sen sijaan, jos erehdyn syömään raejuustoa tai jogurttia, kärsin takuuvarmasti kipeistä näppylöistä seuraavat päivät.

Edellä mainitusta huolimatta en kannusta hoitamaan ihoa ensisijaisesti asioita välttelemällä. On totta, että joitakin asioita, kuten prosessoituja rasvoja, lisäaineita, sokeria ja makeutusaineita vähentämällä iho voi paremmin, sillä ne vaikuttavat suolistomme bakteerikannan koostumukseen ja voivat muuttaa sitä hyvinvoinnin kannalta haitallisempaan suuntaan. Lue tästä mitä 4 asiaa välttämättä saat ihon hehkumaan.

 

Pidä huolta suolistosta

Iho-oireet taas ovat lähes poikkeuksetta yhteydessä suoliston kuntoon, joten suolistosta huolehtiminen on ykkösasioita ihon kunnon parantamiseksi. Terveydelle edullisia suolistobakteereja on mahdollista lisätä syömällä säännöllisesti niitä sisältäviä tuotteita, kuten hapankaalia, hapanmaitotuotteita tai maitohappobakteerikapseleita.

Bakteerien lisäämistäkin tärkeämpää on kuitenkin saada ne viihtymään suolistossa. Se tapahtuu tarjoamalla niille sellaista ruokaa, josta ne pitävä: käytännössä kuituja, joita saa erityisesti kasviksista, jonkin verran myös esimerkiksi täysjyväkaurasta, pellavasta ja psylliumista.

Sama pätee myös huonoihin bakteereihin: jos niille otollista ruokaa, kuten sokeria ja huonolaatuisia rasvoja syö jatkuvasti, nämä lisääntyvät hyvien bakteerien kustannuksella. Tästä seuraa usein terveysongelmia pidemmällä aikavälillä. Suolistobakteereiden vaikutuksesta kaikkialle elimistöön löytyy jatkuvasti uutta tutkimustietoa.

 

Kasviksia yli suositusten

Kasviksista saa suolistolle (ja sen kautta iholle) tärkeiden kuitujen lisäksi myös lukemattomia muita ihon uusiutumiseensa tarvitsemia ravintoaineita, kuten antioksidantteja, kivennäisaineita ja vitamiineja. Siksi värikkään ruuan suhteen hyvä tavoite on minimissään 800 grammaa päivässä, mutta mielellään kilon verran – tai jopa enemmän.

Joitakin kuukausia sitten punnitsin huvikseni tavanomaisen päivän aikana syömäni vihannekset, juurekset, marjat ja kovakuoriset hedelmät (banaania, bataattia ja perunaa ei tähän lasketa, sillä ne kategorioituvat hiilihydraatin lähteiksi). Tuloksena oli 1,6 kiloa! Hieman yllätyin itsekin, sillä en muuttanut ruokailuani mitenkään tätä testiä varten.

Jos määrä kuulostaa utopistiselta, voin rohkaista, että kyse on opitusta tottumuksesta, ja että tottumus syntyy ajan kanssa. Ei tarvitse mennä kuin muutama vuosi taaksepäin, niin lautaseltani löytyi pääaterioilla tomaatti ja pätkä kurkkua ja iltapalalta pelkkä omena. Marjoja olen sentään syönyt aina, kiitos lapsuuden ”pakollisten” metsäretkien.

 

Voitele ihoa myös sisältä

Iho ei pysy kimmoisana ilman voitelua – ulkoista ja sisäistä. Rasvat ovat osa kaikkia paitsi treenin jälkeistä ateriaani: voisin elää tahinilla, hampunsiemenöljyllä ja kurpitsansiemenillä. Myös avokadot ovat herkkua silloin, kun sattuvat olemaan tarjouksessa. Prosessoituja rasvoja tai rasvaisia teollisia tuotteita lautaseltani ei löydy kuin erittäin satunnaisesti.

Luomuvoita tai neitsytkookosöljyä muutaman kerran viikossa käytän kylläkin. Pyrin siihen, että käytän eri rasvanlähteitä vaihdellen. Näin kehoni (ja ihoni) saa tarvitsemiaan rasvahappoja monipuolisesti. Kylmäpuristetuista öljyistä ja manteleista saan myös iholle tärkeää E-vitamiinia luonnollisesti.

Erityisesti hyvien omega-rasvahappojen saanti on ihon kannalta erityisen tärkeää. Koska etenkin omega-3-rasvahappojen riittävä saanti ravinnosta on hyvin haasteellista, käytän Nordic Glow’n omega-3-valmistetta 2–4 kapselia päivässä. Yksi vinkkini ihon hyvinvoinnin lisäämiseen onkin: lisää laadukasta rasvaa. Kärsitkö kuivasta ihosta? Lue vinkit tästä.

 

Arvosta unta

Kuluneen vuoden aikana olen oppinut arvostamaan unta uudella tavalla. Ihon kannalta (sillä ero on aivan selkeä), mutta oikeastaan ihan kaiken sujumisen kannalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asiat menisivät kohdallani sen osalta aina putkeen: liian usein sänkyyn tulee mentyä vasta, kun kello on ylittänyt puolenyön.

Onnekseni nykyinen työni ei edellytä aloittamista klo 8, mutta huomaan, että keho reagoi turhan myöhäiseen nukkumaanmenoaikaan esimerkiksi ihon sameudella ja koko päivän väsymyksellä, vaikka unta olisikin kertynyt se noin kahdeksan tuntia. Vastaavaa ei ole, jos nukun samat tunnit esimerkiksi klo 22.30–6.30.

Kun sisäiset tekijät ja kehon tasapaino ovat kunnossa, ihon hoidolla on myös suuri rooli sen hyvinvoinnin kannalta. Etenkään Suomen kuivassa ja usein myös viileässä ilmastossa sääolosuhteiden vaihdellessa iho joutuu koville eikä todellakaan pärjää ”omillaan”, mikäli sen haluaa pitää kimmoisana ja kosteutettuna.

 

Ihonhoidosta rutiini

Itselleni ihon perushoito on enemmän tai vähemmän arkipäivää. Nykyisin rutiiniini on monivaiheinen mutta helppo. Toki välillä voi hifistellä enemmän esimerkiksi erilaisin kuorinnoin ja naamioin, mutta ei jatkuvasti. Ensimmäinen asia ihonhoidon, niin kuin muunkin hygieniatuotteiden ja kosmetiikan kanssa on se, että ne ovat luonnonkosmetiikkaa.

Kun en kerran halua ruuan mukanakaan kehooni esimerkiksi turhia säilöntäaineita, muoveja ja väriaineita, miksi laittaisin niitä ihollenikaan? Esimerkiksi hajusteettomat ja allergiaystävällisinä mainostetut apteekkituotteet sisältävät useita kemikaaleja, jotka eivät ole hyväksi iholle tai keholle. Valitse siis sertifioitua luonnonkosmetiikkaa.

 

Neljä suosikkivinkkiäni ihonhoitorutiiniin

1) Ihon hoito alkaa puhdistuksesta aamuin illoin. Tarkoitus ei ole hangata kasvoja narskuvan puhtaiksi, vaan säilyttää luonnollinen suojakerros. Käytän itse aamuisin voidemaista puhdistustuotetta, iltaisin teen usein niin kutsutun kaksoispuhdistuksen, eli hieron alle luonnonöljyistä itse sekoittamaani puhdistusöljyä, jonka annan vaikuttaa esimerkiksi hampaiden pesun ajan. Sen jälkeen emulgoin öljyn pois puhdistusvoiteella, jolloin kasvot saa pestyä vedellä.

2) Puhdistusta seuraa kosteutus kasvovedellä, joka on ihon kosteustasapainon kannalta paljon merkityksellisempi tuote kuin kosteusvoide. Siihen kannattaa siis panostaa. Kasvovettä imeytän tyypillisesti 1–2 kerrosta. Toisinaan innostun tehokosteuttamaan levittämällä kasvovettä 3–7 kerrosta, yleensä kuorinnan tai puhdistavan naamion jälkeen.

3) Kasvoveden kosteuttavaa vaikutusta tehostan vielä ihonhoitoseerumilla. Tyypillisesti vaihtelen kahta eri seerumia, esimerkiksi kosteuttavaa aamulla ja antioksidanttipitoista illalla, mutta pelkällä hyvälaatuisella hyaluronihapposeerumillakin pärjää oikein hyvin.

4) Tämän jälkeen aamu- ja iltarutiinini eroavat: aamulla lisään vielä kevyesti sävyttävän BB-voiteen (kesäisin UV-suojalla varustettuna) ja toisinaan, lähinnä talviaikaan, sen alle myös kevyen kosteusvoiteen. Illalla levitän seerumin jälkeen ihoöljyn, joka on ehdoton must have -tuote.

Toisin kuin kuvitellaan, öljyn levittäminen ei rasvoita ihoa, vaan pääsääntöisesti ihon rasvoittuminen johtuu liian vähäisestä kosteuttamisesta. Oman ihoni kiiltely lakkasi, kun aloin kosteuttaa sitä huolella. Luonnollisesti kuivuuskin väheni: viime talvelta en muista ainoatakaan hetkeä, jolloin iho olisi tuntunut kuivalle tai kiristävälle.

 

Mahdollisimman runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio, riittävästi unta ja ihon tehokas kosteutus. Siinä ovat top 3 -vinkkini kuulaan ja hyvinvoivan ihon saavuttamiseksi. Koska satun kuulumaan niihin, joiden mielestä välillä on kiva vähän hifistelläkin, otan päivittäin myös C-vitamiinilisää ja nykyään myös kollageenijauhetta. 

 

Kuinka sinä huolehdit ihosi kunnosta? Kokeiletko ”täsmäaseita” vai luotatko perusjuttuihin? Kommentoi alle!

Mikä on D-vitamiinin saantisuositus?

Oletko sinäkin kuullut, että D-vitamiinia olisi tärkeää syödä syksystä kevääseen, mutta se on vielä epäselvää, minkä verran? On hyvä olla kiinnostunut saantisuosituksista ja tietää, mihin ne perustuvat – kokosimme tähän postaukseen kaiken, mitä sinun olisi hyvä tietää D-vitamiinin annostuksesta!

Tällä hetkellä aikuisen turvallisen saannin ylärajana jatkuvassa käytössä pidetään Suomessa 100 mikrogrammaa, ja myös hieman tätä suuremmat määrät (125 mikrogrammaa) näyttävät olevan turvallisia. Erittäin suuri määrä D-vitamiinia voi johtaa luuston haurastumiseen, sillä D-vitamiini alkaa silloin irrottaa kalsiumia luustosta. Tätä ei kuitenkaan tapahdu normaaleilla tai suositelluilla annosmäärillä, vaan vasta turva-rajojen ylittyessä reilusti.

On arvioitu, että keskimäärin noin 40–50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä kohottaa veren D-vitamiinipitoisuuden suositellulle minimitasolle 75 nmol/l. Koska vitamiinitason nousu on jossain määrin yksilöllistä, ja esimerkiksi imeytymisessä voi olla eroja (suoliston kunto), osa saattaa tarvita selkeästi suurempiakin annoksia.

Ylipainoisilla on havaittu lähes poikkeuksetta matalampi D-vitamiinipitoisuus, ja he tarvitsevat mahdollisesti normaalipainoisia suuremman annoksen D-vitamiinilisää. D-vitamiinin riittävällä saannilla on myös havaittu positiivisia vaikutuksia ylipainoon liittyvien liitännäissairauksien kuten diabeteksen, rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden ja kohonneen verenpaineen kannalta.

Myös masennuksesta, osteoporoosista ja autoimmuunitaudeista kuten atopiasta, allergioista, astmasta, MS-taudista ja reumasta kärsivät tarvitsevat useimmiten enemmän D-vitamiinia, jotta veren D-vitamiinipitoisuus kohoaa oireiden vähenemisen kannalta riittävälle tasolle (asiantuntijoiden mukaan yleensä vähintään 80, mieluummin 100 – 120 nmol/l).

Suomessa aikuisväestön suositus on kesäaikaa lukuun ottamatta 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Poikkeuksena ovat raskaana olevat ja imettävät naiset, joiden kohdalla suositellaan ympärivuotista käyttöä. Koska suomalaisilta mitatut veren D-vitamiinipitoisuudet ovat olleet keskimäärin alle suositellun vähimmäispitoisuuden (75 nmol/l), tämä ei ilmeisesti ole suurimmalle osalle lainkaan riittävä annostus pimeässä Pohjolassa.

Yli 75-vuotiaille suositus on korkeampi, 20 mikrogrammaa ympäri vuorokauden. Tutkimusten mukaan se on vähimmäismäärä, jonka on havaittu suojaavan osteoporoottisilta murtumilta, jos veren D-vitamiinipitoisuus yltää tasolle (80-)100-120 nmol/l (nousu riippuu monesta yksilöllisestä tekijästä).

Turvallisen saannin ylärajana pidetään tällä hetkellä 100 mikrogrammaa päivässä. Joissakin tapauksissa suurempikin annos (125 mikrogrammaa) voi kuitenkin olla tarpeen. Etenkin kroonisia sairauksia sairastavilla suuremmasta D-vitamiinin saannista voi olla hyötyä, ja veren D-vitamiinipitoisuuden tavoitearvo on heillä tervettä väestöä korkeampi.

Kiinnostaako laadukas ja puhdas D-vitamiini? Tilaa kotimainen ja lisäaineeton GLOW D-vitamiinimme nyt tarjoushintaan klikkaamalla tästä!

Saako ravinnosta riittävästi D-vitamiinia?

Tiesitkö, että siinä missä esimerkiksi C-vitamiinia ja E-vitamiinia saa riittävästi monipuolisesta ja terveellisestä ruokavaliosta, D-vitamiinia ei? Käytännössä ainoa ravintoperäinen D-vitamiinin lähde on villi kala, jota kovinkaan moni ei syö useita kertoja viikossa; ja tästä syystä D-vitamiinin saanti tulisikin taata ravintolisän muodossa.

ravinto d-vitamiini

D-vitamiinia myös muodostuu iholla auringonvalon seurauksena, mutta Suomessa käytännössä vain kesäaikaan. Kesällä 20 minuutin oleilu keskipäivän auringossa täyttää varastot tehokkaasti, jos kesä on aurinkoinen ja lämmin ja ulkoilet päivittäin. Muutoin ympäri vuoden suositellaan käytettävän D-vitamiinilisää.

Ravinnosta D-vitamiinia saa luonnollisessa muodossa merkittäviä määriä käytännössä vain kaloista. Luontaisesti D-vitamiinia sisältävät kotimaiset järvikalat, kuten siika, silakka, ahven ja muikku. Myös lohi sisältää melko hyvin D-vitamiinia.

Joissakin metsäsienissä on kohtalaisesti D2-vitamiinia, mutta tämän muodon runsas saanti voi heikentää tärkeämmän D3-vitamiinin toimintaa elimistössä. Lisättyä synteettistä D-vitamiinia on monissa tuotteissa, kuten maidoissa, piimässä, jogurteissa, kasvimaitojuomissa ja kasviperäisissä jogurteissa sekä rasvalevitteissä. Luomutuotteita sen sijaan ei, rasvatonta luomumaitoa lukuun ottamatta, D-vitaminoida. Lisäksi sitä saadaan kalanmaksaöljystä ja D-vitamiinia sisältävistä monivitamiinivalmisteista.

Riittävä D-vitamiinin saanti on elimistölle ratkaisevan tärkeää esimerkiksi immuunijärjestelmän normaalin toiminnan, mielen hyvinvoinnin sekä luuston, hampaiden ja lihasten terveyden kannalta. Näistä voit lukea lisää postauksestamme 5 syytä syödä D-vitamiinia.

Kiinnostaako tehokas, laadukas ja puhdas D-vitamiini? Kokeile kotimaista GLOW D-vitamiiniamme nyt edullisin tarjoushinnoin klikkaamalla tästä!

Ostoskorisi