Tässä blogisarjassa ravitsemusterapeutti (TtM) kirjoittaa erilaisista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista ja siitä, miten hän omalla kohdallaan niistä huolehtii. 

Kukapa ei haluaisi hehkuvaa ja kuulasta ihoa? Ihon hyvinvointi ei ole sattumien summaa, vaikka silloin tällöin ilmaantuvia ongelmia ei aina voikaan välttää. Tässä tekstissä kerron, minkä asioiden olen itse havainnut edistävän ihoni elinvoimaisuutta, minkä taas heikentävän sitä.

Itse syön gluteenittomasti (olen syönyt jo yli 6 vuoden ajan), koska voin siten paremmin. En kuitenkaan tiedä, vaikuttaako gluteeni ihoni kuntoon vai ei, en ole testannut. Joillakuilla se vaikuttaa, toisilla ei, kyse on yksilöllisestä sietokyvystä. Sen sijaan maitovalmisteiden osalta käyn jatkuvaa kädenvääntöä, nimenomaan ihon kannalta.

Käytin muutamia vuosia takaperin niitä hyvin runsaasti, mikä johti yliherkistymiseen. Pahimmillaan oireina oli välitön pistely nielussa yhden rahkalusikallisen jälkeen. Nykyisin siedän kuitenkin ongelmitta heraproteiinijauhetta (jota kuluu paljon, sillä rakastan kuohkeita lusikoitavia smoothieita ja kermaisia pikajäätelöitä) ja kohtuudella kovia juustoja.

Siinä onkin vinkki sinulle, joka koet ihon kuntosi huononevan maitotuotteista: kokeile pieniä määriä heraa, sillä se on vähemmän herkistävä kuin maidon toinen proteiini, kaseiini. Samoin kypsytetyt juustot sopivat useimmille paremmin. Sen sijaan, jos erehdyn syömään raejuustoa tai jogurttia, kärsin takuuvarmasti kipeistä näppylöistä seuraavat päivät.

Edellä mainitusta huolimatta en kannusta hoitamaan ihoa ensisijaisesti asioita välttelemällä. On totta, että joitakin asioita, kuten prosessoituja rasvoja, lisäaineita, sokeria ja makeutusaineita vähentämällä iho voi paremmin, sillä ne vaikuttavat suolistomme bakteerikannan koostumukseen ja voivat muuttaa sitä hyvinvoinnin kannalta haitallisempaan suuntaan.

Iho-oireet taas ovat lähes poikkeuksetta yhteydessä suoliston kuntoon, joten suolistosta huolehtiminen on ykkösasioita ihon kunnon parantamiseksi. Terveydelle edullisia suolistobakteereja on mahdollista lisätä syömällä säännöllisesti niitä sisältäviä tuotteita, kuten hapankaalia, hapanmaitotuotteita tai maitohappobakteerikapseleita.

Bakteerien lisäämistäkin tärkeämpää on kuitenkin saada ne viihtymään suolistossa. Se tapahtuu tarjoamalla niille sellaista ruokaa, josta ne pitävä: käytännössä kuituja, joita saa erityisesti kasviksista, jonkin verran myös esimerkiksi täysjyväkaurasta, pellavasta ja psylliumista.

Sama pätee myös huonoihin bakteereihin: jos niille otollista ruokaa, kuten sokeria ja huonolaatuisia rasvoja syö jatkuvasti, nämä lisääntyvät hyvien bakteerien kustannuksella. Tästä seuraa usein terveysongelmia pidemmällä aikavälillä. Suolistobakteereiden vaikutuksesta kaikkialle elimistöön löytyy jatkuvasti uutta tutkimustietoa.

Kasviksista saa suolistolle (ja sen kautta iholle) tärkeiden kuitujen lisäksi myös lukemattomia muita ihon uusiutumiseensa tarvitsemia ravintoaineita, kuten antioksidantteja, kivennäisaineita ja vitamiineja. Siksi värikkään ruuan suhteen hyvä tavoite on minimissään 800 grammaa päivässä, mutta mielellään kilon verran – tai jopa enemmän.

Joitakin kuukausia sitten punnitsin huvikseni tavanomaisen päivän aikana syömäni vihannekset, juurekset, marjat ja kovakuoriset hedelmät (banaania, bataattia ja perunaa ei tähän lasketa, sillä ne kategorioituvat hiilihydraatin lähteiksi). Tuloksena oli 1,6 kiloa! Hieman yllätyin itsekin, sillä en muuttanut ruokailuani mitenkään tätä testiä varten.

Jos määrä kuulostaa utopistiselta, voin rohkaista, että kyse on opitusta tottumuksesta, ja että tottumus syntyy ajan kanssa. Ei tarvitse mennä kuin muutama vuosi taaksepäin, niin lautaseltani löytyi pääaterioilla tomaatti ja pätkä kurkkua ja iltapalalta pelkkä omena. Marjoja olen sentään syönyt aina, kiitos lapsuuden ”pakollisten” metsäretkien.

Iho ei pysy kimmoisana ilman voitelua – ulkoista ja sisäistä. Rasvat ovat osa kaikkia paitsi treenin jälkeistä ateriaani: voisin elää tahinilla, hampunsiemenöljyllä ja kurpitsansiemenillä. Myös avokadot ovat herkkua silloin, kun sattuvat olemaan tarjouksessa. Prosessoituja rasvoja tai rasvaisia teollisia tuotteita lautaseltani ei löydy kuin erittäin satunnaisesti.

Luomuvoita tai neitsytkookosöljyä muutaman kerran viikossa käytän kylläkin. Pyrin siihen, että käytän eri rasvanlähteitä vaihdellen. Näin kehoni (ja ihoni) saa tarvitsemiaan rasvahappoja monipuolisesti. Kylmäpuristetuista öljyistä ja manteleista saan myös iholle tärkeää E-vitamiinia luonnollisesti.

Erityisesti hyvien omega-rasvahappojen saanti on ihon kannalta erityisen tärkeää. Koska etenkin omega-3-rasvahappojen riittävä saanti ravinnosta on hyvin haasteellista, käytän Nordic Glow’n omega-3-valmistetta 2–4 kapselia päivässä. Yksi vinkkini ihon hyvinvoinnin lisäämiseen onkin: lisää laadukasta rasvaa.

Kuluneen vuoden aikana olen oppinut arvostamaan unta uudella tavalla. Ihon kannalta (sillä ero on aivan selkeä), mutta oikeastaan ihan kaiken sujumisen kannalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asiat menisivät kohdallani sen osalta aina putkeen: liian usein sänkyyn tulee mentyä vasta, kun kello on ylittänyt puolenyön.

Onnekseni nykyinen työni ei edellytä aloittamista klo 8, mutta huomaan, että keho reagoi turhan myöhäiseen nukkumaanmenoaikaan esimerkiksi ihon sameudella ja koko päivän väsymyksellä, vaikka unta olisikin kertynyt se noin kahdeksan tuntia. Vastaavaa ei ole, jos nukun samat tunnit esimerkiksi klo 22.30–6.30.

Kun sisäiset tekijät ja kehon tasapaino ovat kunnossa, ihon hoidolla on myös suuri rooli sen hyvinvoinnin kannalta. Etenkään Suomen kuivassa ja usein myös viileässä ilmastossa sääolosuhteiden vaihdellessa iho joutuu koville eikä todellakaan pärjää ”omillaan”, mikäli sen haluaa pitää kimmoisana ja kosteutettuna.

Itselleni ihon perushoito on enemmän tai vähemmän arkipäivää. Nykyisin rutiiniini on monivaiheinen mutta helppo. Toki välillä voi hifistellä enemmän esimerkiksi erilaisin kuorinnoin ja naamioin, mutta ei jatkuvasti. Ensimmäinen asia ihonhoidon, niin kuin muunkin hygieniatuotteiden ja kosmetiikan kanssa on se, että ne ovat luonnonkosmetiikkaa.

Kun en kerran halua ruuan mukanakaan kehooni esimerkiksi turhia säilöntäaineita, muoveja ja väriaineita, miksi laittaisin niitä ihollenikaan? Esimerkiksi hajusteettomat ja allergiaystävällisinä mainostetut apteekkituotteet sisältävät useita kemikaaleja, jotka eivät ole hyväksi iholle tai keholle. Valitse siis sertifioitua luonnonkosmetiikkaa.

1) Ihon hoito alkaa puhdistuksesta aamuin illoin. Tarkoitus ei ole hangata kasvoja narskuvan puhtaiksi, vaan säilyttää luonnollinen suojakerros. Käytän itse aamuisin voidemaista puhdistustuotetta, iltaisin teen usein niin kutsutun kaksoispuhdistuksen, eli hieron alle luonnonöljyistä itse sekoittamaani puhdistusöljyä, jonka annan vaikuttaa esimerkiksi hampaiden pesun ajan. Sen jälkeen emulgoin öljyn pois puhdistusvoiteella, jolloin kasvot saa pestyä vedellä.

2) Puhdistusta seuraa kosteutus kasvovedellä, joka on ihon kosteustasapainon kannalta paljon merkityksellisempi tuote kuin kosteusvoide. Siihen kannattaa siis panostaa. Kasvovettä imeytän tyypillisesti 1–2 kerrosta. Toisinaan innostun tehokosteuttamaan levittämällä kasvovettä 3–7 kerrosta, yleensä kuorinnan tai puhdistavan naamion jälkeen.

3) Kasvoveden kosteuttavaa vaikutusta tehostan vielä ihonhoitoseerumilla. Tyypillisesti vaihtelen kahta eri seerumia, esimerkiksi kosteuttavaa aamulla ja antioksidanttipitoista illalla, mutta pelkällä hyvälaatuisella hyaluronihapposeerumillakin pärjää oikein hyvin.

4) Tämän jälkeen aamu- ja iltarutiinini eroavat: aamulla lisään vielä kevyesti sävyttävän BB-voiteen (kesäisin UV-suojalla varustettuna) ja toisinaan, lähinnä talviaikaan, sen alle myös kevyen kosteusvoiteen. Illalla levitän seerumin jälkeen ihoöljyn, joka on ehdoton must have -tuote.

Toisin kuin kuvitellaan, öljyn levittäminen ei rasvoita ihoa, vaan pääsääntöisesti ihon rasvoittuminen johtuu liian vähäisestä kosteuttamisesta. Oman ihoni kiiltely lakkasi, kun aloin kosteuttaa sitä huolella. Luonnollisesti kuivuuskin väheni: viime talvelta en muista ainoatakaan hetkeä, jolloin iho olisi tuntunut kuivalle tai kiristävälle.

Mahdollisimman runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio, riittävästi unta ja ihon tehokas kosteutus. Siinä ovat top 3 -vinkkini kuulaan ja hyvinvoivan ihon saavuttamiseksi. Koska satun kuulumaan niihin, joiden mielestä välillä on kiva vähän hifistelläkin, otan päivittäin myös C-vitamiinilisää ja nykyään myös kollageenijauhetta. 

Kuinka sinä huolehdit ihosi kunnosta? Kokeiletko ”täsmäaseita” vai luotatko perusjuttuihin? Kommentoi alle!