Mikä on omasta mielestäsi tärkein aisti? Moni vastaa empimättä “näkö”, mutta tuleeko mietittyä, kuinka omasta näöstä voisi pitää huolta? Silmien suurin uhkatekijä on ikä, joten silmistä huolehtiminen korostuu etenkin 40+ -iässä. Toki silmien hyvinvoinnin eteen voi tehdä paljon nuorempanakin.

Usein silmien hyvinvointia tukevaksi vinkiksi annetaan vähentää tietokoneen, puhelimen tai muiden ruutujen käyttöä. Vinkki on sinänsä hyvä, mutta nykymaailmassa moni joutuu työnsä puolesta ja vapaa-ajallakin käyttämään esimerkiksi tietokonetta. Laitteiden välttämättömyyden vuoksi kyseinen vinkki voi tuntua jopa turhauttavalta. Nyt paneudumme siis muihin keinoihin.

 

Lue viisi vinkkiä, kuinka pidät huolta silmien terveydestä:

1. Helpota väsymysoireita luonnollisesti

Kuten kaikki muutkin lihakset, myös silmän lihakset väsyvät, mikäli niitä jännittää pitkään katsomalla lähietäisyydelle. Silmien rasittumista voi helpottaa pitämällä taukoja ja rentouttamalla lihaksia katsomalla välillä kauas, sitten taas lähelle ja taas uudelleen kauas.

Ikävää tunnetta silmissä helpottaa myös silmien rentouttaminen niin, että poistuu esimerkiksi työpisteeltä kävelylle ja katsoo kauas horisonttiin tai taivaalle. Tämä harjoittaa kaukonäköä. Toki samalla saa muitakin taukoliikunnan ja tauon pitämisen etuja.

Silmiä jumppaamalla, rentouttamalla ja räpyttelemällä saa siis hyvän ensiavun kuivilta ja ärtyneiltä tuntuviin silmiin, mutta erilaisia ikäviä oireita voi myös ehkäistä kiinnittämällä erityistä huomiota silmän tarvitsemiin ravinteisiin.

 

2 . Syö ja elä terveellisesti

Terveellinen, runsaasti kasviksia sisältävä ravinto edesauttaa myös silmien hyvinvointia. Liikunta ja ylipainon välttäminen voivat auttaa torjumaan silmänpohjan ikärappeumaa. Tupakointi heikentää silmien verenkiertoa lukuisten muiden haitallisten vaikutusten lisäksi.

Silmille tärkeitä ravintoaineita ovat erityisesti B2-vitamiini, A-vitamiini, luteiini, omega-3-rasvahapot sekä sinkki. Kerroimme silmille tärkeistä ravintoaineista tässä postauksessa (linkki 4 tärkeää ravinnetta silmille -postaukseen).

Vitamiinit, omega-3-rasvahapot ja sinkki ovat monille tuttuja, mutta mitä ovat luteiini ja zeaksantiini? Kuten aiemmin mainitussa postauksessa kerroimme, luteiini on siis rasvaliukoinen karotenoidi, joka on erityisesti tunnettu sen silmien terveyttä edistävästä vaikutuksesta. Luteiini suojaa silmiä sekä auringon UV-säteilyltä että älylaitteista tulevan sinisen valon haittavaikutuksilta. Myös zeaksantiini on verkkokalvolla vaikuttava karotenoidi.

Kuten vitamiineja, myös luteiinia ja zeaksantiinia saa ravinnosta. Luteiinin ja zeaksantiinin lähteitä ovat esimerkiksi pinaatti, lehti-, ruusu- ja parsakaali, oranssi paprika, porkkana, kesäkurpitsa, vihreät pavut, kiivi, sekä kananmunan keltuainen.

 

3. Turvaa silmien tarvitsemien ravinteiden saanti

Moni kokee syövänsä monipuolisesti, mutta suositeltuun 800 grammaan kasviksia päivässä yltää vain harva. Keskimäärin naiset syövät noin 400 grammaa kasviksia päivässä. Moni myös suosii aina samoja tuttuja kasviksia, juureksia ja hedelmiä, vaikka monipuolisuus ja värikkyys olisi tärkeää.

Merkitystä on myös sillä, missä muodossa kasviksia nauttii. Esimerkiksi tomaatin lykopeeni imeytyy paremmin kypsennetystä kuin raa´asta tomaatista. Myös esimerkiksi beetakaroteeni imeytyy paremmin kypsennettynä ja vielä paremmin, mikäli ateria sisältää rasvaa. Kasviksia kannattaa siis syödä monipuolisesti ja eri värejä suosien, sekä käyttää osa tuoreina ja osa kypsennettyinä mielellään kasviöljyn kera.

Ravintolisä ei korvaa terveellistä ruokavaliota, mutta silmille tärkeiden ravinteiden saannin voi turvata käyttämällä laadukasta ravintolisää. Kirkas näkö -ravintolisä sisältää silmien hyvinvoinnille tärkeimmät ravinteet: B2-vitamiinia, A-vitamiinia, luteiinia, omega-3-rasvahappoja, sekä sinkkiä.

4. Käytä aurinkolaseja

Aurinkolasien käyttäminen ei liity vain siristelyn tuomaan epämukavuuteen, vaan silmät kannattaa suojata myös tärkeistä terveydellisistä syistä. Silmät voivat palaa auringossa aivan kuten ihokin. Silmään tullutta palovammaa kutsutaan myös lumisokeudeksi. Lumisokeutuneen silmän sarveiskalvo on ärtynyt auringon UV-säteilystä.

Lumisokeat silmät vetistävät ja ovat kipeät, sekä saattavat tuntua ikään kuin hiekkaisilta. Lumisokeus vaanii herkimmin kirkkailla keväthangilla ja kesällä veden äärellä.

Auringon UV-säteily vanhentaa ja rypistää ihoa, joten aurinkolaseilla suojaat silmien lisäksi myös herkkää silmänympärysihoa. Aurinkolasit vähentävät luonnollisesti myös häikäisyä, jolloin näkökyky on parempi.
.
Etenkin keväällä auringon voimakkuus voi yllättää, sillä aurinko paistaa alhaalla horisontissa ja jolloin valo osuu helpommin silmiin. Kevättalvella ja keväällä puissa ei ole lehtiä, joten varjoisia paikkoja on vähemmän. Myös lumi heijastaa auringonsäteilyä.

 

5. Käy silmälääkärillä

Ikä on silmien vaarallisin vihollinen: mitä enemmän ikää karttuu, sitä säännöllisimmin tulisi käydä silmälääkärissä. 40 vuotta täyttäneen tulisi käydä silmälääkärissä noin viiden vuoden välein ja yli 60-vuotiaan mielellään kolmen vuoden välein.

Diabetes ja suvussa kulkevat silmäsairaudet, sekä voimakas likinäkö lisäävät silmälääkärissä käynnin tärkeyttä. Silmälääkäriin kannattaa mennä heti, mikäli huomaa näön alentuneen, silmissä on kipua, valonvälähdyksiä tai näköhäiriöitä.

Riittääkö optikolla käynti? Optikolla käynti ei yksinomaan riitä, sillä monet silmäsairaudet eivät paljastu optikon tutkimuksissa. Yleisimmät silmäsairaudet ovat hoidettavissa, jos ne havaitaan tarpeeksi aikaisin, joten silmälääkärillä käyntiä ei kannata laiminlyödä.