Month: helmikuu 2019

Psst, turvottaako sinunkin vatsaasi? Näin helpotat oloasi

Yhä useampi suomalainen kärsii erilaisista vatsaoireista, joista yleisimpiin lukeutuu vatsan turvotus tai erilaiset kivut. Oireiden yleisyys ei kuitenkaan suinkaan tarkoita sitä, että niiden kanssa pitäisi elää tai ne pitäisi hyväksyä – päinvastoin. Omaan oloon voi vaikuttaa pienilläkin päivittäisillä valinnoilla.

Tässä neljä vinkkiä, joiden avulla helpotat vatsan alueen turvotusta:

1. Suolistokin kaipaa liikettä: vältä pitkiä istumisjaksoja etenkin huonossa ryhdissä ja suosi hyötyliikuntaa aina kun se on mahdollista.

Mieti, mitkä kaikki arjen siirtymät voisit hoitaa kävellen tai pyöräillen, tai voisitko kenties parkkeerata auton hieman kauemmaksi kuin on tarve, tai jäädä aiemmalla bussipysäkillä? Jos teet istumatyötä, pyri jaloittelemaan vähintään kerran tunnissa.

2. Huolehdi, että ruokavaliossasi on riittävästi kuitua ja että saat sitä monipuolisesti sekä juureksista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä että täysjyväisistä viljatuotteista. Tarkista, että päivän jokaisella aterialla on kuidun lähteitä.

3. Stressi pahentaa lähes kaikkia vatsaoireita. Muista siis rentoutuminen, sopiva määrä liikuntaa ja ulkoilua sekä riittävä nukkuminen! Huolehdi, että saat vähintään 8 tuntia unta yössä ja käytät päivittäin aikaa liikuntaan, ulkoiluun ja rentoutumiseen, kuten kirjan lukemiseen.

4. Runsas hiilihapotettujen juomien käyttö ja purukumin jauhaminen kerryttävät ruuansulatuskanavaan ilmaa, mikä ilmenee turvotuksena ja kipuina. Rajoita siis erilaisten limujen, kivennäisvesien ja purukumien kuluttamista.

Kuivaako ihoa? Kokeile tätä helppoa kahvikuorintaa

Kahden alle kouluikäisen lapsen äiti kirjoittaa blogiin mietteitä hyvinvoinnista ja elämästä yleensä.

Moni kärsii talviaikaan kuivasta ihosta, ja kirjoitinkin jo aikaisemmin pitkän listan vinkkejä kuivan ihon hoitamiseen.Tiedän kuitenkin, kuinka ikävää kuivan ihon kanssa eläminen voi olla, joten haluan jakaa kaikki konstit ihon hyvinvoinnin parantamiseen ja kuivan ihon hoitamiseen.

Kotona tehtävät ja kaapista löytyvistä aineksista hetkessä valmistuvat kuorinnat ovat sanalla sanoen herkullisia. Oma suosikkini on tällä hetkellä ihanan kosteuttava ja ihon silkinpehmeäksi jättävä kahvikuorinta. Sen lisäksi että kuorinta kosteuttaa ihon pinnan tehokkaasti, kahvin sisältämä kofeiini kiihdyttää ihon pintaverenkiertoa ja kahvinpurut hierovat sokerin kanssa ihon pinnalta kuolleen ihosolukon mennessään.

Kahden lapsen äitinä pitkiin ihonhoitotuokioihin ei aina ole aikaa, mutta tällä nopealla ja helpolla kahvikuorinnalla saan muutamassa minuutissa ihoni voimaan paremmin.

Näin teet helpon, kosteuttavan kahvikuorinnan:

Tuoretta ja käyttämätöntä jauhettua kahvia 2–3 rkl

Kidesokeria 1–2 rkl

Kookosöljyä 1–2 rkl

E-vitamiinia 1 tl

Risiiniöljyä 1 tl

(Jos kotoa ei löydy E-vitamiini ja risiiniöljyä, voit korvata ne esimerkiksi manteliöljyllä.)

Tee aineksista sopivan notkea mössö, joka ei ole liian juoksevaa eikä liian kiinteää, ja levitä suihkussa märälle iholle pyörivin ja hierovin liikkein. Käy läpi koko iho ja huuhtele lopuksi. Jos iho ei ole kovin taipuvainen kuivuuteen, saattaa kosteusvoiteen levitys olla turha kuorinnan jälkeen, sen verran kosteutetuksi ihon jää. Kahvikuorinta jättää iholle myös kevyesti päivettyneen sävyn ja asiaankuuluvan kahvin ja kookoksen tuoksun. Jos kahvin tuoksu iholla suihkun jälkeen ei houkuta, kannattaa iho pestä vielä kuorinnan jälkeen suihkugeelillä. Tämä vaihe tosin vie iholta kuorinnan sisältämien öljyjen jättämän kosteuden mukanaan.

Reseptin määrä riittää itselläni yleensä muutamaan kuorintakertaan ja säilytänkin kuorintaa käyttökertojen välillä jääkaapissa. Kuorinta ei ime itseensä jääkaapista hajuja kunhan muistaa tuorekelmuttaa astian tiiviisti. Jääkaapista otettaessa kuorinnan öljyt ovat jähmettyneet, joten kuorinta-astia kannattaa muistaa ottaa huoneenlämpöön lämpenemään hetkeksi ennen suihkuun suuntaamista.

Kärsitkö sinäkin kuivasta ihosta? Nappaa tästä vinkit

Kahden alle kouluikäisen lapsen äiti kirjoittaa blogiin mietteitä hyvinvoinnista ja elämästä yleensä.

Kuiva ja koppurainen iho on ikävä vaiva, josta moni suomalainen kärsii etenkin talvikuukausina. Kuivasta talvi-ihosta kärsiviä on Pohjoismaissa jopa noin 30-40 % väestöstä, ja oireet vaihtelevat kärsijästä riippuen pienestä epämukavasta kiristävästä tunteesta hilseestä pöllyävään ja jopa haavaiseen ihoon, joka huutaa kuivuuttaan ja kutisee vimmatusti.

Kuivalle iholle altistaa geneettisen taipumuksen lisäksi myös ilmasto, kuivempi huoneilma talvisaikaan sekä auringon puute. Auringon valolla on iholle sekä positiivista että negatiivista vaikutusta, sillä liiallinen ihon grillaus johtaa lopulta ennenaikaisiin vanhenemisen merkkeihin iholla ja lisääntyneeseen ihosyöpäriskiin. Auringosta voi myös nauttia oikein ja asiantuntijat suosittelevatkin viikottaiseksi optimiannokseksi noin kolmea kahdenkymmenen minuutin pituista pätkää, joilla kehon D-vitamiinivarastot täyttyvät ja ihon keramidikerros pysyy hyvänä. Tämä tavoite täyttyy harvoin meillä Pohjolan asukeilla, joten talvista lomareissua etelän aurinkoon voi ajatella myös hyvinvoinnin kannalta, kunhan muistaa pitäytyä kohtuudessa auringon ottamisen kanssa.

Veden haihtumista iholta estää kuolleiden ihosolujen väleissä oleva rasvakerros, joka muodostuu keramideistä, joita ihosolut valmistavat ja joiden tuotanto aktivoituu Pohjolassa keväisin, auringon taas alkaessa pilkistellä pilvien reunan takaa. Keramidien muodostuminen ihossa kiihtyy auringon ultraviolettivalon vaikutuksesta. Perimällä on ihon keramidien valmistuksessa suuri rooli, ja jos niitä ei syystä tai toisesta muodostu tarpeeksi, pääsee kosteus haihtumaan ihon syvemmistäkin kerroksista liikaa.

Ennen muinoin kuivaihoisen käskettiin vältellä ihon turhaa kastelua, mutta nykyään tiedetään pitkän suihkun tai kylvyn päinvastoin palauttavan iholle sen normaalin vesitasapainon. Kuivaihoisen kannattaa kuitenkin huolehtia tuon kosteuden sitomisesta iholle maksimissaan noin puolisen tuntia suihkun jälkeen voiteen avulla. Kosteusvoide joko sitoo iholle suihkusta aikaansaadun kosteuden tai suojaa ihon kalvolla, jonka läpi jo iholla oleva kosteus ei pääse haihtumaan, riippuen voiteen sisältämistä ainesosista. Vesi ei siis pese iholta keramideja, vaan tähän pystyvät ainoastaan vahvemmat liuottimet.

Jos iho ei tuota juuri ollenkaan keramideja tai niiden hajoaminen on tietyn geenivirheen takia kiihtynyt, puhutaan atooppisesta ekseemasta, eli atooppisesta ihottumasta, joka on sairaus. Sen taustalla on matala-asteista tulehdusta ja immuunijärjestelmän virheellinen aktivoituminen. Ekseeman voi laukaista myös stressi, allergia, suoliston lisääntynyt läpäisevyys tai iholla muhiva bakteeritulehdus. Vaivaan saa yleensä hakea avukseen lääkärin määräämät reseptirasvat, mutta vaikka kuivaihoiselle koituukin yletöntä vaivaa sekä epämukavuutta jatkuvasta rasvaamisesta, kuiva iho ei varsinaisesti ole sairaus, ja perusrasvoilla pitäisi pärjätä pitkälle.

Todella kuivasta ihosta talvisin kärsivän kannattaa ryhtyä tiettyihin toimenpiteisiin heti huomatessaan huoneilman muuttuneen selvästi kuivemmaksi ja ihon alkaessa kiristää epämukavasti. Kosteusvoiteen rinnalle kannattaa harkita ainakin kosteuttavaa seerumia, sekä jopa superkosteuttavaa ihoöljyä, jos tuntuu että iho imee itseensä kosteutta tuotteista kohtuuttomia määriä. Tuotteiden kerrostamisella pääsee yleensä jo pitkälle, ja hyvänä vinkkinä kerrostamiseen annan tuotteiden painelun iholle perinteisen sivelyn sijaan, sillä kaikki tuotteet eivät tahdo kerrostua iholle nätisti, vaan rullautuvat päällekkäin joutuessaan ikävästi. Kuivien läiskien taklaamiseksi kannattaa ottaa täsmähoito: tymäkkää ja rasvaista hoitovoidetta tai öljyä levitetään paikallisesti esimerkiksi hilseileviin kohtiin, jonka jälkeen levitetään normaali meikkipohja halutessaan. Samoin voi toimia myös epäpuhtauksien kanssa, eli hoitotuote levitetään ainoastaan epäpuhtauden päälle, jolloin tuote ei pääse kuivattamaan ihoa näpyn ympäriltä.

Avuksi kannattaa kasvojen ihon kanssa ottaa ehdottomasti myös markkinat pikkuhiljaa vallanneet kosteussuihkeet, joista kuivaihoinen saa raikkaan avun vaikka kesken työpäivän, jos toimiston ilma on rutikuiva. Kosteussuihkeen voi suihkia kätevästi meikin päälle, ja sitä kannattaa kantaa mukana myös lentokoneessa, jossa ilmanlaatu on vähintään rapean kuivakka. Suihkeita löytyy joka lähtöön; on tuoksutonta ja vaniljaista, hyperkosteuttavaa sekä kaiken sortin tehoaineita ja antioksidantteja sisältävää. Jos erillisen kosteussuihkeen ostaminen ei innosta, voi kokeilla pullottaa tilkkasen kosteuttavaa kasvovettä hyvälaatuiseen, matkakokoiseen spray-pulloon ja sujauttaa sen käsiveskaan päivän varalle.

Kuivaihoinen valitsee toki pesutuotteensakin sen perusteella, että ne sisältävät ihoa kosteuttavia ainesosia, ja muistaa suihkun tai kylvyn jälkeen taputella ihonsa kuivaksi reippaan hankaamisen sijaan. Suosi luonnonkosmetiikan tuotteita, joissa ei ole ihoa ärsyttäviä kemikaaleja ja synteettisiä aineita. Paljon treenaavan tai muuten vaan suihkussa viihtyvän kannattaa muistaa, että joka pesukerralla ei tarvitse hölvätä iholle kauttaaltaan suuria määriä pesutuotetta, vaan pelkkä kainaloiden, intiimialueiden sekä jalkojen läpikäynti pesuaineella riittää ja muu keho huuhtoutuu tarpeeksi puhtaaksi pelkällä vedellä.

Kuivuudesta jo rikki mennyt iho ei viihdy tulikuumissa löylyissä tai pitkissä, kuumissa suihkuissa, koska ne liuottavat ihon omaa rasvakerrosta pikkuhiljaa pois. Saunomista kevyissä löylyissä ei kuitenkaan tarvitse välttää, ja vihtaakin voi viuhutella huoleti, sillä vihtominen tehostaa ihon pintaverenkiertoa ja siten kosteuttaa sitä myös samalla kuorien. Nykyään on saatavilla myös ihoa ihanasti kosteuttavaa saunahunajaa, jonka käytön jäljiltä iho on kirjaimellisesti pehmoinen kuin vauvan peppu. Kylvyn ystävä valitsee kosteuttavan ja hoitavan mineraalikylpysuolan, tai valelee ihonsa ennen kylpyä hoitavalla kylpyaineella.

Myös vanha kahdeksankymmentäluvun kikka, ilmankostutin on kokenut renesanssin ja koristaa tätä nykyä monen vaikeasti kuivaihoisen makuuhuonetta talvisin. Pehmeät materiaalivalinnat vaatteiden osalta helpottavat monen oloa ja keinokuitujen välttämisessä lienee perää. Karhea ja siksi entisestään ihoa ärsyttävä villa ei luonnonkuitu-statuksesta huolimattaan ole paras valinta, mutta puuvilla ja bambu ovat jo lähempänä maalia.

Ihoa kannattaa kosteuttaa myös sisäisesti lisäämällä lautaselleen sopivan määrän hyvälaatuisia rasvoja, joita saa muun muassa avokadosta, pähkinöistä, manteleista, rasvaisesta kalasta ja oliiviöljystä. Samoin vedenjuonti kannattaa huomioida, menemättä kuitenkaan liiallisuuksiin asian kanssa. 2–3 litraa päivässä on useimmille sopiva määrä. Jos ruokavalio on muuten kunnossa ja tämän tekstin vinkitkin ovat jo tuttuja ja käytössä, saattaa olla hyvä lisätä arkeen vielä laadukas omega-3 ravintolisä, jolla varmistutaan siitä, että iho pysyy kosteutettuna myös sisältä käsin.

Kuivaihoisen lohdutuksena toiminee ainakin osaksi se seikka, että meillä Suomessa pahin ahdistus ihosta kuitenkin yleensä hellittää kesän kynnyksellä, kun huoneilma ei ole enää rapsakkaa ja pakkaset eivät pauku. Kesällä ihoa kannattaa kylvettää auringossa järjen rajoissa ja kunnon suojakertoimia unohtamatta, ja mahdollisuuksien mukaan buukata vaikka se lomareissu seuraavaa talvilomaa ajatellen.

Jos tuntuu että kuiva iho on ympärivuotinen haitta ja rasite, kannattaa pyrkiä hyväksymään tilanne yhtenä osana arkea ja opetella tehokkaasti ennaltaehkäisemään tilanteita, joissa ihon tila huononee esimerkiksi akuutin stressin vuoksi. Ravintopuoli on erittäin tärkeässä roolissa myös ihon kuntoa ajatellen ja jokunen tunti myös pintaverenkiertoa buustaavaa liikuntaa kannattaa sisällyttää viikko-ohjelmaansa, sillä mitä paremmin veri kiertää, sitä enemmän iho saa ravintoaineita ja sitä paremmin se voi – ja sitäpaitsi liikunnasta saa aina hyvän mielen ja punaiset posket!

Hiihtoloma edessä ja ei vielä suunnitelmia? Lue tämä

Kahden alle kouluikäisen lapsen äiti kirjoittaa blogiin mietteitä hyvinvoinnista ja elämästä yleensä.

Porrastetusti pitkin Suomea eri viikoille helmikuussa jaettu hiihtoloma on yleensä monen ensimmäinen lomanpätkä vuoden alussa, jos loppiaista ei lasketa. Tälle viikon mittaiselle breikille arjesta ladataan usein hurja määrä paineita. Jos koko perheelle ei ole varattu aurinkolomaa tai lasketteluviikkoa Lappiin, voi olla varma siitä, että ainakin suunnitelmissa on kaiken sortin ulkoilua mielin määrin. Ja jos ei nyt ihan kaikkien talviurheilulajien kokeilua vuorotellen ja peräjälkeen, niin vähintään pertsaa lähiladuilla sekä luisteluretki lasten kanssa – ja toki mukaan pakataan eväät poikineen ja tehdään asiasta muutenkin suhteellisen iso numero.

On ehdollistuttu siihen, että kun kerran lomaa on, niin on myös pikkupakko harrastaa. Silläkin uhalla, että vähäisempään treenimäärään perusarjessa tottunut kroppa-poloinen ei ehkä ihan pysy menossa mukana, ja saattaa pahimmassa tapauksessa järjestää pienoisen mielenosoituksen esimerkiksi äkillisen flunssan muodossa. Kroppa saattaa myös lyödä jarrut päälle ihan vain siitä syystä, että arjen pyöritys hellittää äkisti ja yhtäkkiä onkin hieman enemmän aikaa levolle ja unelle.

Muistan itse elävästi parin vuoden takaisen hiihtoloman, johon olimme halunneet panostaa sen verran, että olimme suunnitelleet mukavaa ulkoilua ja yhdessäoloa koko perheen kesken lähes viikon jokaiselle päivälle. Mutta kuinkas sitten kävikään? Köpelösti, tietysti. Ensin flunssan sai kuopus ja heti perään esikoinen, jonka jälkeen parin päivän päästä taudin kourissa kärvisteli ihan koko sakki. Hätä ei onneksi ollut kummoinen, ymmärrettyämme linnoittautua sisätiloihin kunnon muonavarastojen keskelle, ja sujui se hiihtoloma sohvalla viltin alla mieleisiä ohjelmiakin katsellen.

Opimme tämän kokemuksen jälkeen panostamaan enemmän rentoutumiseen, emmekä tänäkään vuonna suunnittele hiihtoloman ohjelmaa sen tarkemmin etukäteen. Luvassa ei ole rantaviikkoa etelän lämmössä eikä laskulomaa Lapissa, vaan kiireetöntä ja leppoisaa yhdessäoloa perheen ja ystävien kesken. Mukaan mahtuu tottakai varmasti myös treenaamista ja kevyempää liikuntaa, mutta emme enää tee asioita vain tekemisen takia, vaan siitä ilosta, että arkeen on mukava saada välillä hieman vaihtelua.

Nykytapa tehdä asioita yleiselläkin tasolla tuntuu olevan kovin hoppuisa, ja tunnistan tuon kiireen itsessänikin. Olen päätellyt tämän suorittamisen jääneen päälle äitiysloma-ajalta, jolloin olin pitkän pätkän kotona kahden pienellä ikäerolla varustetun lapsosen kanssa. Tuo aika opetti tehokkaaksi, mutta tätä tehokkuutta on välillä hankala napsauttaa pois päältä, mikä näkyy arjessa siten, että pyrin jatkuvasti olemaan mahdollisimman tehokas etenkin lasten kanssa toimiessa. Olen herännyt viime aikoina siihen, että tuo alituiseen läsnä oleva pikkukiire välittyy varmasti myös heillekin tärkeän aikuisen jatkuvana levottomuutena. Olenkin päättänyt alkaa suitsimaan tapaa ja keskittymään enemmän hetkessä olemiseen, jotta lasten kanssa vietetty aika ja siirtymät esimerkiksi kodin ja päiväkodin välillä eivät tuntuisi kaikista niin kuormittavilta.

Pieni loma on tähän opetteluun juuri omiaan, joten kiireettömät talviloma-aamut runsaine aamiaisineen, sohvalla nautittuine hyöryävine kahvikupposineen ja rentoine perheulkoiluineen, täältä tullaan!

Ovatko lapsiperheen kommellukset, sairastelut ja sattumukset sinullekin arkipäivää? Lue myös bloggaajamme vinkit sairastelun välttämiseen ja flunssien pikaiseen hoitoon lapsiperheessä!

Iltavirkusta iltatorkuksi? Näin minä onnistuin

Kahden alle kouluikäisen lapsen äiti kirjoittaa blogiin mietteitä hyvinvoinnista ja elämästä yleensä.

Uni on puheenaiheena suuria tunteita herättävä ja tunnen itsekin useita ”huonoja nukkujia”. Olen huomannut näiden huonojen nukkujien usein lyöneen itse tämän pelätyn leiman otsaansa, ja jääneen lopulta sen vangiksi. Ihmisten unirytmeissä ja ”aamuvirkkuudessa sekä iltatorkkuudessa” on toki luontaisiakin eroja, mutta suuri osa ihmisistä on varmaankin myös vahingossa opettanut itsensä huonoksi nukkujaksi vahingollisten tapojen kautta.

Antakaas kun selitän tarkemmin. Olin itse ennen niin sanottu huono nukkuja, ennen kuin kyllästyin totaalisesti olemaan sellainen ja tein asialle jotain. Lainasin kirjastosta hyvää unta koskevan kirjan, luin sen melkein loppuun asti (kiinnitin erityishuomiota loppuosan täsmävinkkeihin) ja otin tuoreet opit heti tehokäyttöön arjessani.

Lopetin unen väkisin kosiskelun sängyssä ja keskityin sen sijaan pohdiskelemaan mukavia makoillessani ennen unen tuloa. Poistin digitaalikellon makuuhuoneesta, enkä vilkuillut enää puhelimen kelloa keskellä yötä. Lopetin stressaamisen unen määrästä ja jäljellä olevan uniajan laskemisen jos heräsin yöllä, ja keskityin sen sijaan mukavan asennon löytämiseen ja taas kerran annoin mieleni vaeltaa omaa tahtiaan.

Näillä muutoksilla uneni parani reilusti, enkä ole katsonut taaksepäin! Tuohon aikaan älypuhelimet eivät vielä olleet niin tiivis osa arkeamme kuin nykyään, joten nykyään pyrin vielä pitämään käpäläni erossa puhelimestani hyvän tovin ennen maatemenoa, ja kuluttamaan illan viihteeni mieluummin kirjan kuin jännittävän sarjan tai elokuvan muodossa. Iltapalalla suosin myös tiukasti proteiinipitoisen ruoan sijaan hiilihydraatteja, ja esimerkiksi iltapuuro lempihöysteillä onkin mainio vaihtoehto helppoa unta jahtaavalle.

Täsmävinkiksi annan myös itseäni vallan mainiosti unettavat ohjatut unimeditaatiot, joita on helppo etsiä YouTubesta vaikka sanoilla ”meditaatio nukahtamiseen”. Ohjattuja meditaatioita löytyy ihan joka lähtöön, aina noin viidestä minuutista jopa puolen tunnin pituisiin. Olen viime aikoina myös tykästynyt hieman painavamman tyynyn asettamiseen rintakehäni päälle, koska yritän totutella nukkumaan selälläni, herättyäni entistä useammin niska jumissa kyljellään nukuttuani. Raskas peitto, painopeitoksikin nimitetty kapistus, on helpottanut monen unensaantia ja myös unenlaatua, sillä sen paino kehon päällä koetaan rauhoittavaksi. Jos hankkii itselleen painopeiton, tulee sen painon kanssa olla tarkkana, ettei turhaan altistaisi itseään verenkiertohäiriöille liian raskaan täkin alla makoillessa.

Aiheesta uni ja pienet lapset on kirjoitettu kirjoja maailman sivu, ja itsekin kahden alle kouluikäisen nappulan äitinä toki sivuan asiaa tässä hieman. Esikoiseni oli vauvasta asti todella taitava nukkumaan, mikä kostautuikin sitten kuopuksen kohdalla, jonka kanssa toteutettiin unikoulu heti aikaisimpana mahdollisena ajankohtana, eli hänen ollessaan puolivuotias. Uni parani onneksi tuolloin, mutta hän on edelleen sisaruksista se levottomampi nukkuja, ja tarvitsee esikoistani selkeästi vähemmän unta. Mini yrittää tulla myös herkemmin viereen öisin ja saattaa nostaa aikamoisen äläkän, jos pyyntö torjutaan. Neljävuotiaan kanssa eletäänkin siis edelleen sitä vaihetta, että olisi ihana ottaa pieni viereen vaikka joka yö, mutta ikävä kyllä silloin kärsii niin pienen kuin isompienkin uni, joten useasti peittelen pikkaraisen pienen neuvottelun jälkeen omaan petiinsä.

Vaikka arki on kiireistä ja ruuhkavuosien värittämää, nukun nykyisin mielestäni varsin kivasti olosuhteet huomioiden. Tiedän mihin toimiin ryhtyä varmistaakseni tarvittavan määrän laadukasta unta, ja osaan kompensoida joskus ajoittain liian suureksi venähtäneen univelan ennen tilanteen eskaloitumista. Tärkeintä onkin mielestäni oppia kuuntelemaan itseään ja luontaista unen tarvettaan, jotta pysyy parhaiten kartalla omasta jaksamisestaan. Myöskään lyhyehköistä, hieman normaalia huonommin nukutuista ajanjaksoista ei mielestäni kannata heti huolestua liikaa, koska jos perus unenlaatu on lähestulkoon kunnossa, ei suurta vahinkoa pääse tapahtumaan lyhyellä aikavälillä. Stressi pahentaa vaan entisestään tilannetta, ja johtaa helposti siihen että ihminen alkaa määrittää itsensä alussa mainituksi ”huonoksi nukkujaksi”.

Tässäkin asiassa, kuten niin monessa muussakin nykyään suosin kohtuutta ääripäiden sijaan sekä itseni kuuntelemista. Suhtaudun uneen samalla mentaliteetilla kuin ravintoon: tasapaino löytyy opettelemalla ja pienistä heilahteluista suuntaan tai toiseen ei kannata liiemmin huolestua.

Tuntuuko, että kaipaat apua paremmin nukkumiseen, tai haluaisitko tietää, mihin kaikkeen hyvällä nukkumisella voi vaikuttaa? Ilmaisella, ravitsemusterapeutin kokoamalla Kauneutta ja hyvinvointia paremmalla unella -verkkokurssilla saat tämän ja paljon muuta.

Lue lisää kurssista: https://www.nordicglow.fi/kauneutta-ja-hyvinvointia-paremmalla-unella/

Näin parannat untasi – ja siten hyvinvointiasi

Tiesitkö, että nykytiedon perusteella unen on sanottu olevan terveyteen eniten vaikuttava yksittäinen tekijä? Vain pieni osa suomalaisita kuitenkin nukkuu tarpeeksi; vaikka se on yleistä, ei ole normaalia herätä aamulla väsyneenä tai olla päivällä aikaansaamaton.

Usein riittävän unen tai sen priorisoinnin tiellä onkin tiedon puute, joten kokosimme tähän postaukseen ravitsemusterapeutin kanssa muutamia tutkittuja keinoja, joiden avulla omaa unta voi parantaa – ja siten omaa hyvinvointia lisätä monella tavalla.

Tässä ravitsemusterapeuttimme vinkit parempaan uneen:

1. Liiku ja ulkoile päiväsaikaan, ja vältä raskasta liikuntaa 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos sinulla on liikuntaharrastus melko myöhään illalla, voit pyrkiä tietoisilla toimilla edistämään unen tuloa ajoissa: ota lämmin suihku, syö hitaita hiilihydraatteja sisältävä iltapala ja keskity rauhoittamaan sekä mieltä että kehoa esimerkiksi venyttelemällä.

2. Vähennä valaistusta ja sulje älylaitteet ja TV. Himmennä valoja ja nauti tunnelmasta sisustusvaloja ja kynttilöitä polttamalla. Valon vähentyminen on keholle luonnollinen merkki melatoniinin eli unihormonin tuotannon lisäämiseen. Sen sijaan elektronisten laitteiden sininen valo saa aikaan päinvastaisen vaikutuksen. Vaihda siis TV kirjan lukemiseen.

3. Rauhoitu ja rauhoita keho. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi unen tuloa ja sen laatua voi parantaa rauhoittumalla tietoisesti. Jos sinun on vaikea lopettaa tekeminen, kuten töiden teko tai kotiaskareet, yritä tietoisesti ajatella, että nämä asiat riittävät tänään, minun ei tarvitse enää saada aikaan mitään. Kevyt venyttely tai putkirullailu voi myös olla avuksi.

4. Unohda alkoholi. Tämä on tärkeää, sillä vaikka osa kokee sen auttavan nukahtamisessa, mittauksissa on havaittu, että se vie unelta sen palauttavuuden. Hermosto käy siis ylikierroksilla myös unen aikana, jolloin unesta ei saa irti sen moninaisia hyötyjä. Et ole tästä poikkeus, vaikka jälleen kokisit itse, ettei alkoholi heikennä untasi.

5. Hyödynnä hiilihydraattien väsyttävä vaikutus. Proteiini- ja kasvispainotteinen syöminen sopii aamiaiselle ja lounaalle paremmin, etenkin jos työsi ei ole fyysisesti raskasta. Sen sijaan illalla, kun keho pitäisi saada suunnattua unten maille, väsyttävästä vaikutuksesta on apua. Käännä siis ravinnon vaikutus eduksesi ja siirrä aamupuuro iltaan.

Kaipaatko lisää vinkkejä parempaan uneen ja palautumiseen arjessa? Tilaa ilmainen Kauneutta ja hyvinvointia paremmalla unella -verkkokurssimme, jolla saat ravitsemusterapeutin kokoamat ohjeet parempaan uneen – ja siten lisääntyneeseen hyvinvointiin. 

Lue lisää verkkokurssista: https://www.nordicglow.fi/kauneutta-ja-hyvinvointia-paremmalla-unella/

Ostoskorisi