Month: tammikuu 2019

Vältä flunssa näillä vinkeillä

Joko sinäkin olet kaatunut sänkyyn flunssan tai muun taudin kourissa? Tämä aika vuodesta on tunnettu sairastelusta, mutta onneksi omaa vastustuskykyä voi tukea ja sairastumisen todennäköisyyttä vähentää päivittäisillä valinnoilla. Listasimmekin tähän postaukseen ravitsemusterapeutin vinkit flunssan välttämiseen, joita noudattamalla vältät mälsät sairastelut todennäköisemmin!

Vältä flunssa näillä vinkeillä:

1. Hyvä fyysinen kunto tukee vastustuskykyä merkittävästi. Harrasta siis säännöllistä liikuntaa ja pidä aerobinen kuntosi suorituskykyä tukevalla tasolla niin, että jaksat muutakin kuin arjen minimivaatimukset. Toisaalta liiallinen tai liian kovatehoinen liikunta suhteessa palautumiseen on sekin vastustuskykyä heikentävä tekijä. Liiku siis sopivasti.

2. Huolehdi unesta ja palautumisesta arjen keskellä. Kovassa stressissä elimistö on ikään kuin valmiustilassa, jolloin flunssakaan ei välttämättä heti iske, mutta siinä vaiheessa kun hölläät vähänkin, tauti iskee usein voimakkaan väsymyksen kera. Monella lienee tästä kokemustakin: kiireisen työjakson jälkeen osa lomasta kuluu sairastaessa.

3. Suoliston kunto ja suolistobakteerien monipuolinen ja hyvänlaatuinen kirjo tukevat immuunijärjestelmää. Pidä siis suolistostasi huolta värikkäällä, kuiturikkaalla ja eri ruoka-aineita vaihtelevalla ruokavaliolla. Etenkin kasviksista ja marjoista saatavat prebioottiset kuidut ovat hyväksi. Myös maitohappobakteerivalmisteesta voi olla apua.

4. Värikkäästä ja kasvispainotteisesta ruoasta saat myös enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita kuten C-vitamiinia ja seleeniä, joita tarvitaan elimistön immuunijärjestelmän pitämiseen tasapainossa. Liian vähäinen suojaravintoaineiden saanti on immuunijärjestelmän toimintaa heikentävä tekijä. Muista siis syödä monipuolisesti ja riittävästi!

5. Pese kädet ja välttele lähikontaktia flunssaisten henkilöiden kanssa. Vaikka nykypäivän ongelma onkin liiallinen hygieenisyys, joka voi altistaa muun muassa allergioille ja autoimmuunisairauksille, flunssakaudella käsiä on hyvä pestä normaalia huolellisemmin. Näin flunssa- ja influenssavirukset eivät todennäköisemmin pääse pesiytymään elimistöön.

Lapsiperheellinen, väsyttääkö sairastelu?

Kahden alle kouluikäisen lapsen äiti kirjoittaa blogiin mietteitä hyvinvoinnista ja elämästä yleensä.

Kausiflunssa, lenssu, räkätauti ja niin edelleen. “Rakkaalla” lapsella on monta nimeä, ja myös monta esiintymismuotoa, joille kaikille yhteisenä tekijänä tuntuu kuitenkin esiintyvän muun muassa seuraavat oireet: yleinen voimattomuus, ärtyisyys, valuva nokka, hailakat silmät ja pakottava pää. Noin muutamia nyt mainitakseni.

Pienten lasten kanssa listaan voi samantien lisätä lisääntyneen tarpeen nyhjätä kiinni mamman kyljessä hellyyttä kerjäten, jo vuosia sitten päiväjärjestyksestä poistuneet päiväunet, sitkeän valituksen kuulemma ihan todella yököttäviltä maistuvista, pureskeltavista särkylääketableteista ja herkkujen kinuamisen kunnon ruoan sijaan sillä verukkeella, että olo on ihan höntti eikä mikään muu muka maistu.

Pienten lasten sekä koululaisten vanhemmille kausilenssut lienevät jo tuttuakin tutumpi, vähintään pari kertaa vuodessa kylään saapuva ja pahimmassa tapauksessa koko perheen läpi kiertävä riesa, johon suhtaudutaan kyllästyneen tottuneesti. Kivaahan sairastaminen ei ole koskaan, ja etenkin kun flunssat monesti venyvät ja pitkittyessään aiheuttavat pahimmillaan riesaa moneksi viikoksi.

Monia vanhempia harmittaa myös perheen ja työpaikan ristituleen jääminen: toisaalta pientä potilasta haluaa aivan ehdottomasti jäädä hoitamaan kotiin itse, mutta näin ollen työt seisovat ja kasaantuvat. Saatetaan myös pelätä työkavereiden ja pomon reaktiota jos lapset sairastavat pitkään yhteen pötköön, ja sitten tauti tarttuu vielä itseenkin. Lähellä asuvat isovanhemmat, jotka kaiken lisäksi tahtovat vilpittömästi auttaa lastenlasten kanssa ovat siunaus ja arvoltaan enemmän kuin painonsa kullassa, mutta kaikilla ei ole tällaista ylellisyyttä käsiensä ulottuvilla, joten on selvittävä omin voimin.

Vanhat neuvot ovat mielestäni edelleen ne kaikkein toimivimmat pöpön iskiessä: lepoon pitää panostaa kaikista eniten, ja vaikka ruoka kuinka maistuisi puulle ja ruokahalu olisi kadoksissa, tekee pienikin määrä ravinteikasta ruokaa äärimmäisen hyvää nuupahtaneelle flunssapotilaalle koosta riippumatta. Juomista ei voi korostaa liikaa ja luonnon antibioottinakin tunnettu – mieluiten luomulaatuinen – hunaja on yksi meidän perheen käytetyimmistä lenssulääkkeistä. Sekoitan sitä itse lämpimään maitoon tai veteen ja juotan pikkupotilaalle, jota makea maku ja lämpö tietysti kovin lohduttaa. Myös inkivääristä, omenasta, sitruunasta ja hunajasta valmistetut flunssankarkotusshotit tekevät kauppansa myös perheen pienimmille, vaikkakin pienen irvistyksen saattelemana. Kasviksista valmistettuja shotteja voi ja saa todella mielellään nauttia flunssakaudella enneltaehkäisevästi, eikä vasta sitten kun tauti jyllää jo elimistössä.

Potilaan huone kannattaa tuulettaa paristi päivän aikana, koska sängyssä tulee vietettyä pitkiä pätkiä, muttei kuitenkaan potilaan ollessa huoneessa, etenkään paukkupakkasilla. Ilma käy muuten raskaaksi ja väsyttää flunssaisen oloa entisestään. Ja se syli, sitä parempaa parannuskeinoa tautiin kuin tautiin ei olekaan! Etenkin perheen pienimmät, ja kyllä joskus vähän isommatkin potilaat taantuvat välittömästi taudin iskiessä sylilapsosen tasolle ja lämpimälle sylille on kysyntää välillä melkein yli tarjonnan. Pienen ja nahkean kuumepään silittelyssä on oma taikansa, niin hassulta kuin se kuulostaakin, sillä muuten vilkas ja menevä nappula on kerrankin voimattomana paikoillaan, ja oikein kehrää hellyydestä.

Ja kun taudin on taas saanut tapulteltua pois päiväjärjestyksestä, sitä osaa taas (toivottavasti) hetken arvostaa terveenä olemista, ja niitä kiireisiä aamuja koko perheen sinkoillessa eteisessä ristiin rastiin tavaroitaan etsien siinä vaiheessa kun pitäisi jo istua autossa turvavyöt kiinni…

Eroon talvikauden väsymyksestä näillä vinkeillä

Kahden alle kouluikäisen lapsen äiti kirjoittaa blogiin mietteitä hyvinvoinnista ja elämästä yleensä.

Tiesitkö, että lähes kolmannes meistä suomalaisista kärsii jonkin asteisesta kaamosväsymyksestä? Täällä Pohjolan perukoilla olemme tottuneet selkeisiin vuodenaikojen vaihteluihin ja moni kokeekin, että siinä missä kesäaikaan voisi mennä viilettää lyhyilläkin yöunilla, talviaikaan väsyttää ja mieli tekee vetäytyä omiin oloihin.

Itse en onnekseni kuulu edellä mainittuun joukkoon, mutta moni läheiseni myöntää arjen muuttuvan tahmeammaksi pimeän kauden alkaessa. Marraskuulla onkin Suomessa oikein erityisen surkea maine rumana, masentavana ja pimeänä kuukautena, jolloin ei oikein tapahdu mitään. Kun marraskuu on rämmitty läpi ja kaupoissa raikavat joululaulut, alkaa monen mieli piristyä joulunodotuksesta, mutta tammikuussa väsymys nostaa viimeistään päätään uudelleen – vaikka päivä onkin jo siinä vaiheessa alkanut hieman pitenemään.

Mielestäni suurin pulma talvikauden väsymyksen, tai minkä tahansa muun väsymyksen kanssa on se, että ihmiset eivät ymmärrä tai viitsi panostaa laadukkaaseen uneen yhtään normaalia enemmän tilanteen ollessa niin sanotusti päällä. Asiasta valitetaan kilvan työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa, ilman että juuri kukaan tekee asialle oikeasti mitään. Aina ympärillä vallitsevalla pimeydellä on myös suora vaikutus asiaan: kun töihin mennessä ja sieltä kotiin palatessa on pimeää, saattaa elämä alkaa tuntua harmaalta ja merkityksettömältä, etenkin jos antaa univajeen kasvaa kriittisiin mittoihin. Olen myös kuullut monen valittelevan unen laadun kärsivän talviaikaan; vaikka kuinka nukkuisi ja lepäisi, ei mieli piristy siltikään.

Jos tilanne alkaa tuntua sietämättömältä ja hyvätkään unet eivät auta jaksamaan paremmin, tsekkaisin itse kuntoon myös tarvittavan monipuolisen ravinnon, eli yksinkertaisuudessaan lautaselle suuret määrät iloisen värisiä ja maukkaita kasviksia hiilarin ja proteiinin kaveriksi. Plussaa saa myös kaikesta tuoreesta, kuten marjoista ja hedelmistä. Aidosti ravitsevan ruoan lisäksi raitis ilman piristää aina, satoi tai paistoi.

Suomen sääolosuhteet huomioiden ehdottaisin vakavasti ryhtymistä hälläväliä-asenteella varustetuksi jokasään ulkoilijaksi – kunhan varusteet ovat kunnossa, on ulkoilu (lähes) aina kivaa! Etenkin valoisan aikaan suoritetut happihyppelyt vaikka lounastunnilla saavat mielihyvähormonit hyrräämään, ja iltalenkkikin virkistää kummasti kun laittaa luureihin soimaan mielimusiikkia tai vaikka kiinnostavan äänikirjan. Myös kaikenlainen fyysinen aktiivisuus on suotavaa, sillä endorfiinit saavat kropan kehräämään aivan uudella tavalla pitkän toimistolla istuen vietetyn työpäivän jälkeen. Ymmärrettävästi kotoisa ja pehmeä sohvannurkkakin saattaa houkuttaa pitkän päivän päätteeksi, mutta sen kutsun sitkeä vastustaminen nostattaa huulillesi yleensä lopulta leveämmän hymyn.

Jos uni, ravinto, fyysinen aktiivisuus sekä edes lyhyet happihyppelyt valoisan aikaan ovat edes suurinpiirtein kohdillaan, voit vielä täydentää kaamosajan hyvinvointipakettiasi lisäämällä päiviisi muutamat tärkeät ravintolisät. Pimeään vuodenaikaan etenkin D-vitamiinin tarve korostuu täällä Pohjolassa, eikä C-vitamiinilisästäkään haittaa ole näin flunssakauden ollessa kukkeimmillaan.

Pimeä aika on myös aavistuksen verran asennekysymys ja pimeästä ajasta voi yrittää myös nauttia, vaikkei se omalta heti tuntuisikaan. Kauniit kausivalot, tunnelmalliset kynttilät, lempimusiikki ja kylmällä kelillä nautittu herkullinen lämmin juoma ystävien seurassa ovat vain muutamia keinoja tehdä kaamoksesta hieman siedettävämpää, jos kuulut sitä vierastaviin. Ja kas, ennen kuin huomaatkaan, alkaa maaliskuun kirkas aurinko jo sulatella hankia ja kohmelostaan pikkuhiljaa toipuvat kanssa-suomalaiset ryömiä ulos koloistaan…

Kaipaatko sinäkin arkeesi lisää energiaa ja virtaa? Tilaa sähköpostiisi ilmainen Vältä kaamosväsymys -verkkokurssimme, jolla saat ravitsemusterapeutin ohjeet talvikauden väsymyksen voittamiseen.

Lue lisää kurssista: https://www.nordicglow.fi/valta-kaamosvasymys/

Näin selviät ruuhkavuosista (melkein järjissäsi)

Kahden alle kouluikäisen lapsen äiti kirjoittaa blogiin mietteitä hyvinvoinnista ja elämästä yleensä.

Ruuhkavuodet. Jo itse sanakin tuntuu painavalta suussani. Kiitos kysymästä, elän niitä itse paraikaa. Syvästi, kädet mudassa ja suossa rämpien. Tämä lienee kai se yleisin määritelmä ruuhkavuosista; että ne pakottavat ihmisen polvilleen edessään anomaan armoa ja edes hetken hengähdystaukoa puristuksestaan.

Hiton aikaisia aamuja kiukuttelevien lasten kanssa itse pinnaa äärimmilleen kiristäen, päivien aikatauluttamista tuntitasolla työajan ulkopuolella, jotta kaikkien taloudessa asuvien ihmisten menot tulisi huomioitua tasavertaisesti tai ainakin sinnepäin. Välillä lasten sijaan kiukuttelee puoliso, minä itse tai joskus jopa koko porukka samaan aikaan! Vuorokauteen ei edelleenkään saa ostettua lisää tunteja käsittääkseni mistään, joten on vain opeteltava tehokkaammaksi ajankäyttäjäksi, paremmaksi muistajaksi ja optimoitava itsensä ja tekemisensä muutenkin elämän joka tasolla.

Ja ne kotityöt, ellei lompakkosi ole sen verran paksu että voit hyvällä omallatunnolla unohtaa kodinhoidon pätevän kotihoitajan huomaan. Harvalla meistä on tällaiseen luksukseen varaa, joten pyykkäämme itse. Juoksemme ruokakaupassa puutteellisen listan kanssa lapset nilkoissa pyörien töiden jälkeen, kaikkien ollessa jo väsyneitä. Vain huomataksemme kotona että juusto unohtui – taas. Katselemme kattoa hipovia pyykkivuoria ja lupaamme pyhästi pestä ne huomenna – taas. Teemme helpointa mahdollista tarpeeksi terveelliseksi luokiteltavaa kotiruokaa isoja annoksia kerrallaan ja lupaamme pyhästi muistaa syöttää lapsille enemmän kasviksia ja syödä niitä itsekin tarpeeksi. Viemme lapsia harrastuksiin ja haemme heitä sieltä, ja pidämme suupielet irvessä kiinni omista harrastuksistamme, koska muutaman kerran viikossa on ihana olla vain oma itsensä, ilman että tarvitsee huolehtia kenenkään muun tarpeista.

Kahden alle kouluikäisen lapsen äitinä olen ajan mittaan ymmärtänyt alkaa priorisoimaan oman jaksamiseni listan ihan ensimmäiseksi, sillä kun minä voin hyvin, heijastuu se suoraan koko muulle perheellekin. Olen jo aikaisemmin korjannut ruokavalioni sekä treenin kuntoon, mutta edellä mainittujen lisäksi pidän tärkeimpänä asiana jaksamisen kannalta ehdottomasti kunnon yöunia, vaikka lasten ollessa aivan pieniä oli uni se, mistä eniten nipistin. Pyrinkin nukkumaan arkena ihan vähintään seitsemän tunnin kunnon unet, ja viikonloppuisin posotellaan ihanien aamu-unisten lasten ansiosta yleensä melkein yhdeksän tuntiakin putkeen!

Hyvä uni auttaa jaksamaan, ja jos ravinnon puolesta ei vedä peliä liian tiukille ja antaa itselleen luvan nauttia elämästä terveellisen perusruoan ohella, jaksaa säännöllisestä treenistä palautua, ja kehitystäkin tapahtuu jatkuvasti. Olen myös lisännyt taas hyvinvointikeino-repertuaariini säännöllisen meditaatiohetken, joka on todella helppo toteuttaa esimerkiksi ruuhkajunassa istuen, luurit korvilla ja YouTubesta juuri itselleen mieluisan meditaation valiten. Käytän samaa kikkaa myös silloin jos jumppa on mennyt myöhälle ja adrenaliini rullaa vielä kehossa. Jo viidenkin minuutin ohjattu meditaatio vie ajatukset sopivasti muualle päivän asioista ja rentouttaa ihanasti.

Pyrin myös panostamaan tarkasti valittuihin lisäravinteisiin, vaikka olenkin rehellisesti sanottuna hieman huono muistamaan niiden säännöllistä ottamista. Kaappi pullistelee nappia joka lähtöön: C- ja D-vitamiinien lisäksi löytyy sinkkiä, Omega-3:sta, magnesiumia, sekä naurettavuuksia hipova määrä erilaisia valmisteita tukemaan ihon ja hiusten kuntoa. Vähemmälläkin kyllä pärjäisi; kunhan muistaisi edes sen talviaikaan niin tärkeän D:n sekä Omega-3:n syödä päivittäin, niin hyvä – parempi! – tulisi.

Summa summarum: uskon, että ruuhkavuosista selviää parhaiten laittamalla reteästi oman napansa ensimmäiseksi, viettämällä aikaa energiaa antavien eikä sitä vievien ihmisten seurassa, huolehtien itsestään ja riittävästä unesta ja ennen kaikkea muistamalla sen, että yleensä tosi suurelta tuntuva asia ei kuitenkaan kaada maailmaa. Ole siis armollinen itsellesi, jaa ajatuksia kohtalotovereiden kanssa ja naura enemmän arjen kiireestä johtuville väistämättömille kommelluksille!

Haastankin kaikki ajattelemaan joskus ruuhkavuosia välttämättömän pahan sijaan vain yhtenä ajanjaksona koko pitkän elämän varrella. Lapset kasvavat huimaa vauhtia, eikä vuosia ennen kouluikää saa enää koskaan takaisin. Ihan pian huomaat kulkevasi toisella puolen katua teini-ikäisen lapsesi kanssa, vaikka olette menossa samaan suuntaan. Siksi tietysti, koska sinusta on tullut nolo ja hänestä, ainakin omasta mielestään, jo ihan aikuinen. Elämässä on lopulta mielestäni kyse vain siitä asenteesta, millä asioihin suhtautuu. Ja siihen voi jokainen vaikuttaa ihan itse.

Kaipaatko lisää vinkkejä ruuhkavuosien aikaiseen hyvinvointiin? Tilaa ilmainen Näin selviät ruuhkavuosista -verkkokurssimme, jolla saat kolmessa osassa parhaat tutkitut vinkit arjen- ja stressinhallintaan sekä hyvinvoinnin ylläpitämiseen myös kiireisessä elämänvaiheessa.

Tutustu kurssiin tästä: https://www.nordicglow.fi/nain-selviat-ruuhkavuosista/

Temppuileeko vatsa joulun jäljiltä? Nappaa tästä 3 keinoa, joiden avulla helpotat tilannetta

Moni kokee joulun ja uudenvuoden jälkeen tukalaa oloa: vatsaa turvottaa, olo on tukkoinen ja yleinen olotila on kaukana raikkaasta, hyvinvoivasta ja hehkuvasta. Tilanne kyllä tasapainottuu ja normalisoituu ajan kuluessa, mutta oloaan on mahdollista helpottaa myös nopeammin näillä täsmävinkeillä.

Kolme keinoa, joiden avulla avitat vatsan toimintaa ja saat olosi normaaliksi juhlakauden jälkeen:

1. Helpoiten suoliston oireilua saa vähennettyä välttämällä arkisia asioita, jotka lisäävät sitä. Näitä ovat esimerkiksi jatkuva kireiden housujen käyttäminen, runsas istuminen etenkin huonossa ryhdissä sekä liikunnan puute ja passiivisuus. Vaihda vyötäröltä kiristävät housut rennompiin, tauota istumista etenkin, jos teet istumatyötä ja lisää päiviisi liikettä ainakin arkiaktiivisuuden, mutta mielellään myös muun liikunnan muodossa.

2. Suolisto pitää pienistä, sopivin väliajoin toistuvista aterioista: muista siis tasainen ja säännöllinen ateriarytmi etenkin lomailun jälkeen, jolloin ruokailu helposti menee epäsäännölliseksi naposteluksi, herkutteluksi tai ylensyönniksi. Suuret kerta-annokset aiheuttavat herkästi juurikin ruuansulatusongelmia ja turvotusta, joista moni juhlakauden jälkeen kärsii. Koosta ateriat tasapainoisesti niin, että ainakin puolet koostuu vihanneksista, juureksista tai marjoista, yksi neljännes proteiininlähteestä ja loput hiilihydraateista. Mikäli kulutuksesi on pientä, korvaa viljatuotteet tai osa niistä juureksilla, hedelmällä tai muilla kasviksilla. Muista myös 80 % kylläisyyssääntö: syö itsesi enintään 80-prosenttisesti täyteen (100 % ei tarkoita buffet-ähkyä vaan sitä, että vatsa on täysi, mutta olet kuitenkin toimintakykyinen).

Jos kärsit juhlakauden jälkeen suolisto- tai ruuansulatusongelmista, voit helpottaa ruuansulatustasi suosimalla hellävaraisesti kuten höyryttämällä, hauduttamalla tai uunissa kypsennettyjä ruokia. Kevyesti kypsennetyt kasvikset sulavat raakoja helpommin ja ovat näppärä tapa lisätä niiden määrää ruokavaliossa. Auta ruuansulatustasi valmistamalla helpommin sulavia aterioita: valmista mausteisia sosekeittoja (etenkin monet mausteyrtit auttavat ruuan sulattamisessa ja ovat muutenkin hyväksi terveydelle) sekä smoothieita, joihin laitat marjojen ja/tai hedelmän ohella myös jotakin vihreää kuten pakastepinaattia tai värikästä salaattia.

3. Hapatetut tuotteet tekevät hyvää suolistolle: kokeile lisätä ruokavalioosi hapatettuja kasviksia kuten hapankaalia sekä hapatettuja maustamattomia maitotuotteita, esimerkiksi luonnonjogurttia tai piimää. Testaa myös maitohappokäytettyjä vihannesmehuja, joita on saatavilla tavallisisten markettien mehuhyllyiltä. Paitsi että ne ovat hyödyllisiä, makukin on yllättävän herkullinen. Voit myös kokeilla probiootti- eli maitohappobakteerikapseleita. Probiootit auttavat tasapainottamaan suoliston mikrobikantaa, jonka häiriintyminen on usein suolisto-oireiden taustalla. Kapseleiden avulla voit valmistaa itse jogurttia myös kasvimaidoista tai viljoista.

Valitse probioottivalmiste, joka sisältää useita eri bakteerikantoja, sillä suoliston hyvinvoinnin kannalta mahdollisimman monimuotoinen bakteerikanta on paras. Muista, että viihtyäkseen suolistossa bakteerit tarvitsevat ravinnokseen runsaasti kasvikuituja. Tässäkin siis värikkäät, runsaasti vihanneksia, juureksia ja marjoja sisältävät ateriat ovat avainasemassa.

Kaipaatko lisää vinkkejä vatsan hyvinvoinnin lisäämiseen? Tilaa ilmainen Helpotusta vatsaoireisiin pienin muutoksin -verkkokurssimme, jolla saat ravitsemusterapeutin laatimat ohjeet paremmin toimivaan vatsaan.

Lue lisää kurssista: https://www.nordicglow.fi/helpotusta-vatsaoireisiin-pienin-muutoksin/

Ostoskorisi